Kung Fu Panda 3

/ GENRE , ENSI-ILTA 18.03.2016 TÄHDET

Kukistettuaan ilkeän Lord Shenin Po-panda nauttii uudesta maineestaan lohikäärmesoturina. Mutta kuten aina, suurten voimien myötä tulevat suuret velvollisuudet. Sen sijaan, että voisi iloisesti juoksennella kylän läpi antamassa high fiveja pupuille, Pon on yllättäen kohdattava elämänsä suurin haaste. Hänen on seurattava mestari Shifun (Dustin Hoffman) jalanjäljissä ja ryhdyttävä… opettajaksi. Kaaoshan siitä seuraa, mutta ei hätää, se ei vaaroista välitä, joka pelätyn kung fun taitaa. Aivan kuin Frederikin kappaleessa.

Täytyy edelleen nostaa hattua unelmatehtaan neroille, jotka saivat älynväläyksen kiinnittää Jack Black ylipainoisen mutta potkutaitoisen pandan rooliin. Alun perin todennäköisesti vain hyvältä kaupalliselta siirrolta vaikuttanut päätös on jollain ihmeen tavalla muodostunut Blackin uran parhaaksi suoritukseksi Richard Linklaterin School of Rockin ja Tenacious D -bändin lavasekoilujen ohella. Puhumattakaan hänen uransa suurimmasta menestyksestä. Tätä kirjoitettaessa Kung Fu Panda -franchise on tienannut maailmanlaajuisesti yli 1,3 miljardia dollaria. Kuten Fred Willard sanoisi Anchormanissa: Ei hassumpaa, neiti Corningstone, ei lainkaan hassumpaa.

Vaikka hauskojen juttujen määrä on huikea ja oksennusvitsit yhtä huvittavia kuin aina, on myönnettävä että edellisiin osiin verrattuna kolmonen tuntuu jo vähän kiirehdityltä. Jo toisen elokuvan cliffhanger-lopetuksessa vihjattu Pon kauan kadoksissa olleen isän (pidättelemättömällä riemulla näyttelevä Bryan Cranston) saapuminen ei tuota odotettua emotionaalista vaikutusta. Se kyllä antaa mahdollisuuden hauskalle Moderni perhe -käänteelle. Paljastamatta liikaa; kovin usein ei saa nähdä kuinka piirroshahmo saa kaksi isää, jotka kilpailevat tämän rakkaudesta. Allen Gregorya ei nyt lasketa, koska tuskin kukaan näki sitä.

Mestari Shifun – jonka sanontoja elokuvan nähneet viljelevät viikkoja – mukaan ei pidä aliarvoida dramaattisen näyttömöltä poistumisen voimaa. Mikäli DreamWorks-pomo Jeffrey Katzenberg ei äkisti muuta mieltään ja tarina tosiaan jää Kung Fu Panda 3:n myötä trilogiaksi, elokuva on mainio jäähyväinen sarjalle, joka toisin kuin Lady Gagan Oscar-esiintyminen ei koskaan vajonnut vaivaannuttavaksi. Elokuvissa voidaan puhua chistä ja sisäisestä rauhasta, mutta niiden todellinen sanoma on yhtä yksinkertainen kuin Blackin mykyjä mussuttava sankari: kaikilla on väliä. Jopa puita halaavalla kylähullulla.

Vaikka juoni tuskin yllättää ja lopullinen voimainkoitos tuntuu yhtä kaavamaiselta kuin mikä tahansa taistelu Ultronin jälkeisessä Marvel-universumissa, Kung Fu Panda 3 seisoo omilla jaloillaan. Se on niin suloinen, että sen pulleita poskia haluaisi nipistää. Myönnä pois.


Aiheeseen liittyvät elokuvat