Vuonna 2016 ensi-iltansa saanut Terrifier on vakiinnuttanut asemansa yhtenä 2000-luvun eniten keskustelua herättäneimmistä riippumattomista kauhuelokuvista. Ohjaaja, käsikirjoittaja ja tehostemaskeeraaja Damien Leonen luomus ei ole ainoastaan kunnianosoitus 1980-luvun slasher-perinteelle, vaan se onnistui myös luomaan uuden kauhuikonin, Art-klovnin (Art the Clown), aikana, jolloin genren katsottiin kärsivän ideaköyhyydestä ja ylituotetusta digitaalisuudesta. Elokuvan merkitys kumpuaa sen tinkimättömästä asenteesta: se kieltäytyy noudattamasta valtavirran elokuvatuotannon sovinnaisia sääntöjä painottaen äärimmäistä graafista väkivaltaa ja fyysisiä erikoistehosteita kerronnan kustannuksella.
Terrifier edustaa mikrobudjetin menestystarinaa, jossa intohimo lajityyppiä kohtaan korvaa rajalliset taloudelliset resurssit. Se on elokuvahistoriallinen anomalia, joka nousi marginaalisesta festivaalijulkaisusta globaaliksi ilmiöksi suoratoistopalveluiden ja genrefanien välisen puskaradion ansiosta.
Elokuvan juonellinen rakenne on tietoisesti pelkistetty, mikä on herättänyt kriitikoissa sekä kiitosta tyylipuhtaudesta että moitteita syvyyden puutteesta. Leone on itse todennut, että kerronnan ensisijainen tehtävä oli toimia alustana Art-klovnin esittelylle ja hänen toteuttamilleen erikoistehosteille.
Tapahtumat sijoittuvat halloween-yöhön Miles Countyn kuvitteellisessa ympäristössä. Tarina alkaa kehyskertomuksella, jossa televisiohaastattelija Monica Brown keskustelee vuoden takaisesta verilöylystä selvinneen, pahasti epämuodostuneen naisen kanssa. Tämä prologi asettaa välittömästi synkän sävyn ja vihjaa Artin säälimättömyydestä, sillä katsojalle paljastetaan heti selviytymisen hinta.
Varsinainen kerronta seuraa Taraa (Jenna Kanell) ja Dawnia (Catherine Corcoran), jotka ovat palaamassa halloween-juhlista. Heidän kohtaamisensa Art-klovnin kanssa alkaa näennäisen viattomasti mutta häiritsevästi kadunkulmassa, josta klovni lähtee seuraamaan heitä paikalliseen pizzeriaan. Tämä pizzeria-kohtaus on keskeinen hahmon rakentamisen kannalta: Artin täydellinen vaikeneminen ja liioiteltu pantomiiminen elekieli luovat välittömän kontrastin hänen uhkaavaan olemukseensa. Kun Artin häiriökäyttäytyminen johtaa hänen poistamiseensa ravintolasta, alkaa varsinainen selviytymistaistelu, kun tyttöjen auton rengas on puhkaistu ja he joutuvat odottamaan apua eristetyssä ympäristössä.
Suurin osa elokuvasta tapahtuu hylätyssä kerrostalossa, jonne Tara päätyy etsiessään wc-tiloja. Rakennus toimii metaforisena hiirenloukkuna: se on rappeutunut, hämärä ja sokkeloinen ympäristö, joka korostaa uhrien avuttomuutta. Täällä tarinaan liittyvät sivuhahmot, kuten epävakaa ”Kissanainen”, joka hoivaa nukkeaan kuin elävää lasta, sekä rakennuksessa työskentelevät tuholaistorjujat. Tästä eteenpäin luvassa on pelkkää kärsimystä, helvettiä, niin hahmoille kuin katsojillekin.
Art-klovni on hahmona kokenut huomattavan evoluution ennen vuoden 2016 nimikkofilmiä. Hahmo on Damien Leonen vuosien työn tulos, ja sen kehitys heijastaa ohjaajan halua luoda jotain, joka poikkeaa täysin genren muista klovneista, erityisesti Stephen Kingin Se-romaanin Pennywisesta.
Art-klovni teki ensiesiintymisensä Leonen ohjaamassa lyhytelokuvassa The 9th Circle vuonna 2008. Alun perin hahmoa ei ollut tarkoitettu pääosaan, vaan se oli yksi monista demoneista ja hirviöistä, joita esiteltiin lyhyessä jännitystarinassa juna-asemalla. Yleisöreaktiot olivat kuitenkin niin voimakkaita nimenomaan klovnia kohtaan, että Leone päätti nostaa sen keskiöön seuraavassa projektissaan, lyhytelokuvassa Terrifier (2011). Tässä teoksessa nähtiin jo monia niistä elementeistä, jotka määrittivät millaisena hahmo tunnetaan nykyään: mykkyys, mustavalkoinen asu ja tekninen mieltymys raakaan väkivaltaan.
Nämä varhaiset kokeilut koottiin yhteen vuoden 2013 antologiaelokuvaan All Hallows’ Eve, joka toimi Artin ensimmäisenä pitkänä esiintymisenä, vaikkakin segmentoidussa muodossa. Tässä vaiheessa hahmoa näytteli vielä Mike Giannelli, joka toi Artille hieman toisenlaisen, kenties staattisemman uhkaavuuden kuin myöhemmin häntä näytellyt David Howard Thornton.
Leone on korostanut, että Artin suunnittelussa pyrittiin tietoiseen vastakohtaisuuteen Pennywisen kanssa. Siinä missä Pennywise on värikäs, puhelias ja usein yliluonnollisesti muotoaan muuttava olento, Art on täysin mustavalkoinen, hiljainen ja käyttää mekaanisia välineitä. Tämä visuaalinen ja auditiivinen minimalismi tekee Artista pelottavan eri tavalla: hän on kuin vääristynyt heijastus menneen ajan mykkäelokuvien koomikoista, joiden huumori on korvattu verisellä sadismilla.
Terrifier-elokuvan projektin rahoitus oli lähellä epäonnistumista. Vuonna 2015 Leone käynnisti Indiegogo-kampanjan, jonka tavoitteena oli kerätä 15 000 dollaria. Kampanja tuotti kuitenkin vain noin 4 360 dollaria, mikä ei riittänyt edes esivalmisteluihin. Pelastajaksi nousi Phil Falcone, josta tuli lopulta elokuvan tuottaja. Falcone ei ainoastaan tarjonnut tarvittavia varoja, vaan osallistui aktiivisesti myös maskeeraustehosteiden valmistamiseen Leonen kanssa useita kuukausia ennen kuvauksia.
Leone toimi elokuvassa monessa roolissa: ohjaajana, käsikirjoittajana, leikkaajana ja erikoistehostevastaavana. Tämä monitoimijuus oli taloudellinen välttämättömyys, mutta se asetti valtavia paineita. Leone on kertonut, että tehosteiden valmistelu vei usein tuntikausia, ja jos jokin meni pieleen kuvaustilanteessa, aikaa ei ollut uusintayrityksiin samalla tavalla kuin suurtuotannoissa. Erityisesti Art-klovnin maskeeraus vei joka päivä noin kolme tuntia, mikä pidensi jo ennestään raskaita kuvauspäiviä.
Terrifier tunnetaan ennen kaikkea sen poikkeuksellisista käytännön tehosteista. Leone, jolla oli vankka tausta tehostemaskeeraajana, halusi tietoisesti välttää CGI:tä. Hänen filosofiansa mukaan fyysiset tehosteet luovat pysyvämmän vaikutuksen katsojaan ja säilyvät visuaalisesti paremmin kuin digitaalitekniikka.
Vaikka Terrifier ei ollut välitön kaupallinen menestys teattereissa, sen nousu nykyisen kaltaiseen asemaan on ollut merkittävä.
Elokuva sai ensi-iltansa Telluride Horror Show -festivaaleilla 15. lokakuuta 2016. Se sai hyvän vastaanoton kauhufanien keskuudessa, mutta kesti lähes kaksi vuotta ennen kuin se sai rajoitetun teatterijulkaisun Yhdysvalloissa maaliskuussa 2018. Alkuperäinen teatterituotto oli vain noin 421 000 dollaria, mikä on vaatimaton summa, mutta silti lähes kymmenkertainen sen tuotantokustannuksiin nähden.
Todellinen läpimurto tapahtui suoratoistopalveluissa. Kun elokuva tuli saataville laajalle yleisölle, se alkoi nousta katsotuimpien elokuvien listalle hypen ansiosta. Ihmiset alkoivat haastaa toisiaan katsomaan elokuvan, jonka väitettiin olevan ”liian väkivaltainen” tai ”kuvottava”. Tämäntyyppinen markkinointi on perinteisesti toiminut erittäin hyvin kauhugenressä, ja Art-klovnista tuli nopeasti meemien ja sosiaalisen median keskustelujen vakiokasvo.
Tämä osoittaa, miten ensimmäisen osan luoma kulttimaine on mahdollistanut eksponentiaalisen kasvun. Jokainen Terrifierin jatko-osa on kasvattanut budjettiaan mutta samalla kymmenkertaistanut tulonsa, tehden tästä franchisingista yhden viime vuosikymmenen tuottavimmista riippumattomista kauhusarjoista.
Terrifier on enemmän kuin vain yksi kauhuelokuva; se on merkki siitä, että yleisö on kyllästynyt turvalliseen, studioiden hallitsemaan kauhuun. Elokuvan menestys on avannut ovia muille riippumattomille unrated-elokuville ja osoittanut, että Art-klovnin kaltainen hahmo voi nousta popkulttuurin ikoniksi ilman massiivista markkinointikoneistoa.
Leone on ilmaissut halunsa jatkaa sarjaa vielä muutaman osan verran tavoitteenaan lopettaa tarina ennen kuin hahmo kuluu loppuun. On kuitenkin selvää, että Artin perintö on jo nyt sementoitu kauhuelokuvan historiaan. Elokuva on opetus siitä, miten luovuus, tekninen osaaminen ja tinkimätön asenne voivat voittaa suuret budjetit. Vaikka Terrifier on teknisesti rosoinen ja kerronnallisesti ohut, se on visuaalisesti unohtumaton ja edustaa kauhun puhtainta muotoa: sellaista, joka saa katsojan katsomaan pois, mutta palaamaan silti takaisin.
Tämä elokuva on nyt katsottavissa ilmaiseksi Rakuten TV:ssä. Suoratoistoon on valittavissa suomenkielinen tekstitys ja ääniraidaksi 5.1 tai 2.0. Elokuvan ikäraja on K-18 ja kesto 81 minuuttia.
Elokuva kuuluu myös Shadows-suoratoistopalvelun valikoimaan – palvelu on Suomessa tilattavissa Prime Videon kautta.
Varoitus: elokuva on erittäin graafinen, eikä se todellakaan sovi herkille katsojille.
- All Hallow’s Eve on katsottavissa Shadows-suoratoistopalvelussa.
- Terrifier 2 on katsottavissa seuraavissa suoratoistopalveluissa: Shadows ja Viaplay.
- Terrifier 3 on vuokrattavissa ja ostettavissa useissa eri suoratoistopalveluissa.
- Kaikki elokuvat Terrifier 3:sta lukuun ottamatta on julkaistu Suomessa myös DVD:llä ja Blu-raylla.
Lue myös: Nyt ilmaiskatselussa: Keanu Reevesin iskevä trilleri – kun poliisi on rikollisiakin vaarallisempi
Lue myös: Vain aikuisille: Ilmaiskatselussa armoton K18-selviytymiskauhu keskellä erämaata