Malignant

Kirottu-mies James Wan palaa kauhuleffojen pariin. Malignant on kunnianosoitus keski-ikäistyneiden kauhufanien lapsuuden elokuville.

13.9.2021 09:26
MAA VUOSI GENRE , ENSI-ILTA 10.09.2021

Saw-, Kirottu- ja Riivaus-leffasarjat luonut James Wan on varsinainen rahasampo. Mies takoo halvoilla kauhuleffoillaan ja niiden ympärille kasatuilla universumeillaan miljardeja. Hollywoodin valtavirtaan Wan ponnahti vuonna 2015 Fast & Furious 7:llä sekä vuonna 2018 julkaistulla DC-supersankarileffalla Aquaman.

Nyt Wan on palannut juurilleen pienimuotoisen kauhupelottelun pariin. Malignant on rakkaudentunnustus Dario Argenton giallo-rikosjännäreille, kulttikauhupeleille, 80-luvun hölmöille slashereille ja David Cronenbergin bodyhorrorille.

On harmillista, että todella huonon Hell Festin käsikirjoittaneen Akela Cooperin käsis ei nouse lähellekään Wanin tasoa. Wan on nimittäin hurjalla päällä tykitellessään valkokankaan täyteen erilaisia kuvauskikkoja ja vähemmän käytettyjä visuaalisia kommervenkkeja. Hölmö ja selittelevä dialogi on hyvin lähellä pilata koko leffan, mutta onneksi Wanin poikkeuksellisen tarkka taiteellinen silmä pelastaa paljon.

Tarina on sekoitus gialloista tuttua mysteeritappajakamaa, kasarislashereiden kliseitä ja hölmöä yliluonnollista hömppää. Seassa on tahallista ja tahatonta huumoria sekä paljon todella näyttävää gorea ja komeita stuntteja.

Mistä elokuva sitten kertoo? Upeasti näyttelevä Annabelle Wallis esittää Madisonia, elämässään päähän potkittua naista, joka menettää miehensä omituisessa kotiin kohdistuneessa hyökkäyksessä. Verinen surma aiheuttaa Madisonissa yliluonnolliselta kalskahtavan reaktion; nainen näkee murhaajan silmin tämän hakatessa uhrejaan verimössöksi (kohtalaisen suora laina Irvin Kershnerin ohjaamasta Laura Marsin silmät -kulttijännäristä vuodelta 1978).

Kaksi poliisia (George Young ja Michole Briana White) ryhtyy selvittämään murhia. Samalla he tutustuvat Madisonin taustoihin. Naisen historia ei tietenkään ole aivan sellainen kuin hän itsekään luulee. Mysteerin keskellä on vuosikymmeniä sitten suljettu psykiatrinen sairaala.

Elokuva jakanee mielipiteet kahtia. Wan on suunnannut elokuvan suoraan vanhemmille kauhufaneille. Nuoremmat katsojat tuskin tunnistavat näin hölmöjä juonenkäänteitä ilman genretuntemusta ja tulevat luultavasti pitämään sitä pelkkänä idioottimaisena hömppänä. Wan lainaa kyllä myös modernimmista lähteistä, kuten vaikkapa From Softwaren kehittämästä Bloodborne-pelistä tuttuja goottilaisia kuvia, mutta tuskinpa se riittää innostamaan nuoria jonneja.

Malignant on tyylitajulla toteutettu hölmö ja röyhkeä giallo-pastissi, joka lainaa paljon Wanin (ja muiden keski-ikäisten kauhufanien) lapsuuden elokuvista. Malignant on kevyt camp-elokuva vailla varsinaista kalkkunapotentiaalia. Leffa ei pyri niinkään pelottamaan, vaan se haluaa kiihdyttää, sua viihdyttää.

Niko Ikonen

Malignant -elokuvan traileri

Lisää luettavaa