Suljettu saari

20.2.2010 15:27
MAA VUOSI GENRE , ENSI-ILTA 19.02.2014

Sheriffi Teddy Daniels (Leonardo DiCaprio) on riivattu mies. Toisen maailmansodan veteraanina hän on todistanut toinen toistaan kauheampia väkivallantekoja, eikä elämä helpottanut rintamalta palattuakaan: Teddyn vaimo kuoli tulipalossa, eikä palo syttynyt vahingossa.

Paljon menettäneelle miehelle tulee mahdollisuus kostoon, kun poliisilta pyydetään apua Shutterin vankimielisairaalasaarelle, missä harhainen naispotilas on salaperäisesti kadonnut. Teddy on kuitenkin saanut selville, että hänen vaimonsa kuoleman aiheuttanut mieskin olisi vankina saarella. Niinpä hän ottaa tehtävän vastaan ilomielin.

Näistä lähtökohdista käynnistyy Martin Scorsesen uusin elokuva. Mafia- ja elämäkertafilmatisoinneista tunnettu ohjaaja palaa käsittelemään mielen järkkymisen teemoja – aikaisemminhan Scorsese on kuvannut aihetta jo Taksikuski- (1976) ja King of Comedy (1982) -klassikoissa. Shutter Island perustuu Dennis Lehanen erinomaiseen romaaniin.

Elokuvan alkupuoli on piinaava, eikä katsoja osaa päättää, johtuuko tämä tarkoituksenmukaisista taiteellisista ratkaisuista vai onko Scorsesen pelisilmä pettänyt. Miksi DiCaprio ylinäyttelee noin oudosti? Miksi elokuvassa kierrätetään ikuisia jännärikliseitä? Miksi juonenkuljetus tuntuu huteralta?

Jotain on pielessä, mutta kun saaren salaisuus lopulta paljastuu, elokuva palkitsee katsojansa. Juonta sen kummemmin paljastamatta voi todeta, että Suljetun saaren loppuratkaisu on poikkeuksellisen järkyttävä. Harmi kyllä katsoja joutuu raapimaan päätään yli tunnin ennen kuin palaset loksahtavat kohdilleen.

Suljettu saari tuntuu silti välityöltä. Se on Scorsesen katalogissa outo lintu hieman Cape Fearin (1991) tapaan, tosin Robert De Niron tähdittämä trilleri nostatti hiuksia tehokkaammin kuin uutuus.

Ohjaaja tuntuu ottaneen lomaa eeppisestä tarinankerronnasta ja ilottelevan pienimuotoisempien silmänkääntötemppujen parissa. Pätevä elokuva Suljettu saari silti on, vaikka vaatiikin epäkiitollisen paljon aikaa auetakseen.

Scorsese todistaa olevansa myös taitava surrealististen unijaksojen kuvaaja. Teddyn pahenevat painajaiset välttävät kauhuelokuvamaisen säikyttelyn ja tyytyvät alleviivaamaan pelottavilla visioillaan, kuinka kolkko paikka ihmismieli voi olla.

Lisää luettavaa