Supermarsu

GENRE ENSI-ILTA 26.01.2018 TÄHDET

Pieni elokuva, jolla on budjettiaan suurempi sydän.

Siinä missä radioaktiivisen hämähäkin purema antoi Peter Parkerille Spider-Manin voimat, saa pieni Emilia-tyttö aktiiviselta jyrsijältä marsun voimat. Kuten kyvyn lentää ja hengittää veden alla.

Pörröisen ulkokuorensa alla marsut valvovat ihmis- ja eläinkunnan hyvinvointia. Hyvän ihmisen kohdatessaan ne voivat antaa tälle supervoimat hyvien asioiden ajamista varten. Kun Emilia huomaa voivansa muuttua väkivahvaksi karvakasaksi, hän saa kontolleen myös lähilahden vilakat silakat, jotka ovat saaneet meren saastumisesta tarpeekseen, ja alkavat tehdä tihutöitä ihmisille.

Meren ekosysteemin pelastaminen ei riitä pikkutytölle, sillä arkielämässään hänen ei pidä pelkästään tasapainotella uusperheen arjen kanssa. Hänen pitäisi myös pystyä keräämään rohkeutta olla oikea ystävä muiden koulukiusaamalle Simolle.

Supermarsu on viimeisin lenkki Onnelien ja Annelien, Heinähattujen ja Vilttitossujen sekä Tatujen ja Patujen jatkumoon suosittujen kotimaisten lastenkirjojen filmatisointien sarjassa. Muutamalla sadallatuhannella (koko Supermarsun budjetti on alle 1,5 miljoonaa euroa) on vaikea edes yrittää puhaltaa sielua tietokonehahmoon verrattuna Disney/Pixarien resursseihin (tuoreen Cocon budjetin huhutaan hiponeen 200 miljoonaa dollaria). Onkin kiusallista seurata, miten kömpelöiden alkuhetkien jälkeen efektimarsun ja live-elokuvan yhteiset hetket vähenevät vähenemistään ennen kuin käytännössä loppuvat kokonaan.

FC Venus osoitti, että Joona Tena osaa rakentaa monisyistä draamakomediaa. Syvälle salattu todistaa, että myös fantasia sujuu häneltä. Kun hän on resurssisyistä ohjaamisen ohella ainakin lopputekstien perusteella hoitanut muitakin käytännön hommia, ei ole ihme, että hänen itsensä tekemä sovitus Paula Norosen suositusta kirjasta jää yksittäisiin ihmeellisiin kohtauksiin ja pääosin niiden välejä täyttävään edestakaisin juoksemiseen, kohellukseen ja muuhun tyhjäkäyntiin.

Supermarsu ja ruotsalaisittain murtava silakka ovat hauskoja hahmoja, ja lehdistönäytöksessä kohellus tuntui naurattavan pientä kohdeyleisöä, vaikka ihan täysin se ei heitä mukaansa temmannut. Aikuisempikin katsoja hymähti muutamaan otteeseen irtovitseille.

Lähes yhtä tärkeää on, että Emilia ja Simo ovat heitä esittävien Ella Jäppisen ja Viljami Lahden käsissä hömelöiden aikuisten ja stereotyyppisten ilkimys/typeryskoulukaverien rinnalla todellisen oloisia, samastuttavia lapsihahmoja, jotka joutuvat ottamaan vastuun Tärkeistä Asioista. Erityisen hienoa on, että Emilia ei saa supervoimia vain koska on hyvä ihminen, vaan koska hän on hyvä ihmisen alku, jonka on kasvettava yhteisön jäsenenä ja kaverina.

Kaiken kaikkiaan Supermarsun keinokuituisen karvan alla sykkii erittäin iso sydän. Näin ollen liian ison palan haukanneen elokuvan monet puutteet on valmis antamaan anteeksi pelkästään sen hyvää tarkoittavien lähtökohtien ansiosta.