Tuntematon mestari

Härön uusin on kuin tarkoin harkittu maalaus, joka ei kuitenkaan jätä varaa katsojan tulkinnoille.

3.1.2019 07:58
MAA VUOSI GENRE ENSI-ILTA 04.01.2019

Eläkeiän jo vuosia sitten ylittänyt Olavi (Heikki Nousiainen) on Helsingin sydämessä työskentelevä taidekauppias, eikä bisnes kivijalkaliikkeessä voi hyvin. Maalauksia on hankalampi myydä kuin ennen, mikä on osaltaan internetin ja ”tiedon aikakauden” tulosta. Nettihuutokauppojen hinnasto on totuus, eivätkä pienen kivijalkamyymälän hinnat tai tarjonta ole kilpailukykyistä.

Kuvataide on Olaville kuitenkin intohimo. Eläkkeelle jäänti on pian väistämätöntä, mutta sitä ennen toiveissa olisi edes yksi kunnon kauppa. Olavi käy kollegansa kanssa huutokaupassa tekemässä löytöjä, joita kauppaa putiikissaan hieman teoksen arvoa lähempänä olevaan hintaan.

Olavin tyttärenpoika Otto (Amos Brotherus) päätyy Olavin toiveista huolimatta tutustumaan työelämään Olavin taidekauppaan. Perhe ei ole pitänyt yhteyttä vuosiin, joten välit tyttäreen (Pirjo Lonka) eivät ole sen lämpimämmät kuin ongelmanuoren aluksi osoittautuvaan Ottoonkaan.

Pian Olavi löytää huutokaupasta kuitenkin taulun, joka etäisesti muistuttaa jostakin. ”Keräilijän tunne”, niin sanotusti. Taulun lähtöhinta on maltillinen, mutta mikäli vainu pitää paikkansa, sen arvo saattaa olla ei kymmeniä vaan jopa satoja tuhansia. Ennen huutokauppaa pitäisi kuitenkin löytää todisteet teoksen tekijästä, mikä osoittautuu jopa netin aikakaudella suureksi haasteeksi.

Nousiainen tekee loistavan roolityön kauppiaana, jonka panokset ovat korkealla: toisaalta hän saattaisi saada valtaisan voiton lisäksi kaivattua arvostusta kollegoiltaan mutta myös menettää lämmenneen suhteen perheeseensä ja kaiken mitä hän on ehtinyt uransa aikana rakentaa.

Keräilijän ja taiteenrakastajan intohimo on käsinkosketeltavaa Klaus Härön uusimmassa elokuvassa. Tuntematon mestari esittelee Helsingin valossa, jollaisessa sitä ei olla aiemmin nähty: sykähdyttävän kauniina ja tunnelmantäyteisenä, historiallisena ja romanttisena mutta samalla kontrasteja heijastavana, kaksi puolta omaavana kaupunkina.

Tuntematon mestari on kokonaisuudessaan kuin tarkoin harkittu ja viimeistelty maalaus, jonka taiteiljat eivät jää tuntemattomiksi. Härön uusin ei kuitenkaan ole vain visuaalisesti puhutteleva teos.

Ilmeisesti elokuvan käsikirjoittaja Anna Heinämaa ja tuotantoyhtiö ovat saaneet sovittua keskinäiset ongelmansa Härön edelliseen elokuvaan Miekkailijaan liittyen, joka kärjistyi vuonna 2016 siihen, ettei Heinämaalle riittänyt kutsua Jussi-gaalaan, vaikka hänen ideoimansa ja kirjoittamansa elokuva oli ehdokkaana ja lopulta voitti vuoden parhaan elokuvan pystin.

Tuntematon mestari on koskettava elokuva, joka on vanginnut hienosti taidemaailman ja pienyrittäjyyden sekä rikkinäisen perheen ongelmia ja kipukohtia. Elokuvan sisältö dialogeineen kantaa, mutta juoni kokonaisuutena olisi kaivannut hieman enemmän. Parhaimmillaan elokuva vie ja katsoja seuraa, mutta tässä tapauksessa teos itsessään on melko ilmeinen ja katsoja arvaa mitä seuraavaksi tapahtuu. Juonikuvioihin olisi toivonut yllätyksellisyyttä tai ahaa-elämyksen, joka olisi nostanut Tuntemattoman mestarin korkeammalle tasolle.

 

Tuntematon mestari -elokuvan traileri

Lisää luettavaa