Vääryyksien lista! Nämä arvostetut klassikkoelokuvat eivät voittaneet yhtään Oscaria

Moni klassikkoleffa jäi aikoinaan huomiotta Oscar-gaalassa.

10.3.2023 08:00

Esittelemme tässä elokuvahistoriaan jääneitä unohtumattomia elokuvia, jotka jostain syystä ovat jääneet kokonaan ilman Oscar-palkintoja. Juttu on julkaistu alun perin Episodissa 2/2005.

10 Rio Bravo (1959)

Oscar-ehdokkuuksia: 0


Lännenelokuva ei ole koskaan ollut Yhdysvaltain elokuva-akatemian suosiossa. Lajityyppi sisältää useita elokuvahistorian merkkiteoksia, mutta Oscar-kisassa klassiset lännenelokuvat eivät ole juuri menestyneet. Monet mestariteokset kuten John Fordin Etsijät (1956) ja Sergio Leonen dollaritrilogia ovat jääneet tyystin ilman Oscareita.

Howard Hawks oli yksi Hollywoodin suurista mestareista. Hän ohjasi pitkällä ja monipuolisella urallaan useita klassikkoelokuvia kuten Arpinaama (1932), Syvä uni (1946) ja Punainen joki (1948). Siitä huolimatta Hawks ei koskaan voittanut Oscaria lukuun ottamatta vuonna 1975 myönnettyä kunnia-Oscaria.

Vuonna 1959 ilmestynyt Rio Bravo on Hawksin tunnetuimpia töitä. Parhaita lännenelokuvia nimettäessä se on yleensä listojen kärkipäässä. John Wayne on pikkukaupungin sheriffi Chance, jolla on apunaan alkoholiongelman kanssa taisteleva Dude (Dean Martin) ja pyssysankari Colorado Ryan (Ricky Nelson).

Tyylipuhtaan ja perinteisen lännenelokuvan teemoiksi nousevat yhteistyö, kunnia ja lojaalisuus. Kaikesta maineesta ja tunnustuksesta huolimatta Rio Bravo ei saanut yhtään palkintoa vuoden 1960 Oscar-gaalassa. Itse asiassa se ei ollut edes ehdokkaana yhdessäkään sarjassa. Ben-Hur voitti sinä vuonna ennätykselliset yksitoista palkintoa.

Suoratoistona vuokrattavissa erikseen.

9 Veteen piirretty viiva (1998)

Oscar-ehdokkuuksia: 7

Terrence Malick on arvostettu ohjaaja, joka filmaa harvakseltaan. Hän teki 70-luvulla kaksi loistavaa elokuvaa (Julma maa, Onnellisten aika), mutta oli sen jälkeen parikymmentä vuotta poissa kuvioista ennen Veteen piirrettyä viivaa. Tämä James Jonesin romaaniin perustuva toisen maailmansodan kuvaus voitti Kultaisen karhun Berliinin elokuvajuhlilla ja oli ehdolla seitsemään Oscariin.

Veteen piirretyn viivan kerronta etenee verkkaisesti. Siinä on lukuisia henkilöhahmoja ja siitä puuttuu tavanomainen juonikuvio, joten se on kieltämättä hieman vaikeasti omaksuttava. Silti elokuvalla on niin selkeitä ansioita, että jättäminen täysin vaille Oscar-palkintoja oli käsittämätöntä.

Veteen piirretty viiva kertoo poikkeuksellisella tavalla sodan tuhoista koskemattomassa luonnonparatiisissa. Runollista tarinaa säestävät John Tollin loistelias kuvaus, Hans Zimmerin musiikki sekä ennennäkemätön näyttelijäkaarti (Sean Penn, Nick Nolte ja monet muut).

Toinen vahva mutta helpommin ymmärrettävä sotakuvaus, Steven Spielbergin Pelastakaa sotamies Ryan vei kuitenkin vuoden 1999 Oscar-juhlassa pääpotin Rakastuneen Shakespearen ohella. Veteen piirretty viiva ei voittanut yhtään palkintoa. Mutta oli sillä Oscareita tai ei, Veteen piirretty viiva on unohtumaton mestariteos.

Suoratoistona: Disney Plus

8 Truman Show (1998)

Oscar-ehdokkuuksia: 3

Peter Weirin ohjaama Truman Show on satiiri, josta tuli välittömästi sekä yleisön että kriitikoitten suosikki. Se kertoo Truman Burbankista (Jim Carrey), jonka elämä onkin ollut ympärivuorokautista tosi-tv:tä hänen syntymästään saakka.

Elämä hänen ympärillään on lavastettua, ja hänen vaimonsa ja sukulaisensa ovatkin tosiasiassa näyttelijöitä. Truman Show on hauska ja älykäs kuvaus kontrolloidun urbaanin ihmisen ahdingosta.

Monien mielestä Carreyn olisi pitänyt voittaa Oscar Truman Show’n pääosasta. Carrey osoitti koomikon kykyjensä lisäksi olevansa varteenotettava näyttelijä. Hän ei kuitenkaan saanut edes ehdokkuutta. Toinen koomikko, italialainen Roberto Benigni voitti sinä vuonna miespääosa-Oscarin.

Ohjaaja Peter Weir oli myös ehdolla, samoin kuin Ed Harris miessivuosasta salaperäisenä televisiotuottajana sekä Andrew Niccol oivaltavasta käsikirjoituksesta. Kaikki olisivat varmasti ansainneet Oscarin, mutta niin vain kävi, että Truman Show jäi kokonaan ilman Oscar-palkintoja.

Peter Weir on ollut neljä kertaa ollut ehdokkaana parhaasta ohjauksesta, mutta jäänyt aina vaille Oscar-patsasta. Viimeksi hän oli Oscar-ehdokkaana Russell Crowen tähdittämällä meriseikkailulla Master and Commander: Maailman laidalla.

Suoratoistona: Elisa Viihde Viaplay, Ruutu, SkyShowtime.

7  Gangs of New York (2002)

Oscar-ehdokkuuksia: 10

Vuonna 2002 ilmestyneen Gangs of New Yorkin piti olla se elokuva, joka tuo Martin Scorseselle viimein Oscar-palkinnon pitkän odotuksen jälkeen.

Aluksi näyttikin hyvältä. Gangs of New York keräsi peräti kymmenen Oscar-ehdokkuutta, mutta suureksi yllätykseksi se ei voittanut ainuttakaan pystiä. Menestysmusikaali Chicago korjasi suurimman potin, ja toinen ohjaajalegenda Roman Polanski vei parhaan ohjaajan palkinnon elokuvalla Pianisti.

Gangs of New York on isolla mittakaavalla tehty eeppinen tarina ja siten sopivaa Oscar-ainesta. Elokuva sijoittuu 1860-luvun New Yorkin Five Pointsiin, jossa käydään väkivaltaisia jengisotia maahanmuuttajien kesken. Amsterdam Vallon (Leonardo DiCaprio) haluaa kostaa isänsä kuoleman Bill ”The Butcher” Cuttingille (Daniel Day-Lewis). Gangs on New York on näyttävä ja loisteliaasti lavastettu elokuva, josta ei energiaa eikä intensiivisyyttä puutu.

Gangs of New York oli Scorsesen pitkäaikainen projekti. Sitä alettiin suunnitella jo 70-luvulla. Vaikka Oscareita ei tullutkaan, elokuva sai erinomaisen vastaanoton. Scorsesen lisäksi Oscarin saajiksi olivat ehdolla muun muassa Daniel Day­-Lewis raivoisasta pääroolistaan ja U2 laulusta The Hands That Built America.

Scorsese sai lopulta Oscarin parhaasta ohjauksesta vuoden 2006 rikoselokuvalla The Departed.

Suoratoistona: HBO Max

6 Rita Hayworth – Avain pakoon (1994)

Oscar-ehdokkuuksia: 7

Frank Darabontin ohjaama Stephen King -filmatisointi Shawshank Redemption sai erikoisen suomenkielisen nimen Rita Hayworth – Avain pakoon.

Kingin tuotantoon perustuvat elokuvat ovat harvoin onnistuneet, mutta tällä kertaa kaikki meni nappiin. Esikoisohjaaja Darabontin elokuva ei ollut tosin mikään välitön jättimenestys, vaan se on kerännyt maineensa pikku hiljaa.

Nykyään Rita Hayworth – Avain pakoon nähdään usein listattaessa kaikkien aikojen parhaita elokuvia. Esimerkiksi Internet Movie Databasen TOP-250-listalla se on ykkösenä.

Vankilaan sijoittuva eeppinen tarina toivosta ja pelastuksesta teki vaikutuksen suurin piirtein kaikkiin muihin paitsi Yhdysvaltain elokuva-akatemiaan. Ehdokkuuksia tuli seitsemän mutta palkintoja pyöreä nolla. Vuoden 1995 Oscar-kisan suuri voittaja oli Forrest Gump, joka voitti kuusi palkintoa.

Frank Darabont teki myöhemmin toisenkin Kingin materiaaliin perustuvan vankilakuvauksen, Vihreän mailin (1999), jonka pääosassa oli Tom Hanks. Oscar-kisassa tuli sillekin useita ehdokkuuksia muttei yhtään palkintoa. Darabontin ohjaama The Mist – Usva (2007) perustuu niin ikään Kingin tekstiin, mutta se ei saanut edes ehdokkuuksia.

Suoratoistona: HBO Max

5 Elefanttimies (1980)

Oscar-ehdokkuuksia: 8

Elefanttimies oli David Lynchin uran alkuvaiheen suuri mestariteos. Lynch oli sitä ennen ohjannut vain yhden elokuvan, Eraserheadin (1977), ja oli suurelle yleisölle täysin tuntematon. Tositapahtumiin perustuva kertomus epämuodostuneesta ”elefanttimies” John Merrickistä (John Hurt) teki Lynchistä maailmankuulun. Elefanttimies sai peräti kahdeksan Oscar-ehdokkuutta.

Viktoriaaniseen Englantiin sijoittuva Elefanttimies on koskettava tarina erilaisuudesta ja suvaitsemattomuudesta mutta myös inhimillisyydestä. John Hurt tekee sykähdyttävän pääosasuorituksen. Tämä yksi kaikkien aikojen elämäkertaelokuvia jäi kuitenkin vaille Oscar-palkintoja.

Samana vuonna parhaan ohjauksen Oscarista kilpailivat Lynchin ohella Martin Scorsese (Kuin raivo härkä) ja Roman Polanski (Tess), mutta pystin vei varsinkin jälkeen päin tarkasteltuna käsittämättömästi Robert Redford esikoisohjauksellaan Tavallisia ihmisiä.

David Lynchin myöhemmistä elokuvista Blue Velvet ja Mulholland Drive olivat ehdokkaana mutta jäivät myös vaille Oscareita. Muita palkintoja sekä mainetta ja kunniaa Lynchille sen sijaan on tullut roppakaupalla.

Suoratoistona: Elisa Viihde Viaplay, Prime Video

4 Blade Runner (1982)

Oscar-ehdokkuuksia: 2

Ridley Scottin ohjaama Blade Runner oli ilmestyessään selvästi edellä aikaansa. Suuri yleisö ja kriitikot ottivat sen ristiriitaisesti vastaan. Elokuva oli kaupallisesti epäonnistunut.

Visuaalista ilmettä kehuttiin, mutta monet pitivät itse elokuvaa kylmänä ja etäisenä, eikä nousevan tähden Harrison Fordin roolisuoritus vedonnut katsojiin. Oscar-ehdokkuuksia tuli sentään pari, lavastuksesta ja visuaalisista tehosteista. Vangelis oli voittanut edellisenä vuonna Oscarin Tulivaunujen musiikista, mutta Blade Runnerin unohtumattomat sävelet jäivät vaille Oscar-ehdokkuutta.

Nykyään tätä synkkää tulevaisuuskuvausta pidetään edelläkävijänä. Kiehtovan tieteistarinan ohella elokuvassa tarkastellaan luomisen ja kuolevaisuuden problematiikkaa. Varsinkin 90-luvun alussa julkaistun ohjaajan version myötä Blade Runnerin arvostus on kohonnut huippuunsa.

Blade Runner ei ole pelkästään yksi kaikkien aikojen tieteiselokuvista, vaan se nähdään säännöllisesti kaikkien aikojen parhaiden elokuvien listalla.

Ridley Scottilla ei ole ollut Blade Runnerin jälkeenkään onnea Oscar-kisassa. Gladiator (2000) voitti viisi Oscaria, mutta henkilökohtainen pysti parhaasta ohjauksesta meni Scottilta sivu suun.

Suoratoistona: Elisa Viihde Viaplay

3 Tohtori Outolempi (1964)

Oscar-ehdokkuuksia: 4

Komediat ovat olleet Yhdysvaltain elokuva-akatemialle hankala pala. Monet älykkäätkin komediat, joissa on ollut vahvaa sisältöä ja elokuvallisia ansioita, ovat jääneet vaille palkintoja. Yksi hyvä esimerkki tästä on Stanley Kubrickin Tohtori Outolempi.

Tohtori Outolemmen huikean satiirinen ote oli elokuva-akatemialle aivan liian rajua. Eikä pelkästään akatemialle. Elokuva sai ilmestyessään paljon kehujakin, mutta esimerkiksi New York Times piti sen huumoria sairaana ja moraalittomana. Nykyään tämä mustan huumorin helmi on ehdoton klassikko.

Tohtori Outolempi oli ehdolla parhaasta elokuvasta, ohjauksesta, käsikirjoituksesta sekä miespääosasta, mutta palkinnot jäivät saamatta. Kaikkein käsittämättömintä oli, että akatemialle ei kelvannut Peter Sellersin unohtumaton kolmoisrooli upseerina, Yhdysvaltain presidenttinä ja mielipuolena tohtorina. Akatemiaa miellytti enemmän menestysmusikaali My Fair Lady, joka voitti kahdeksan Oscaria.

Stanley Kubrick ei urallaan voittanut Oscaria parhaasta ohjauksesta tai elokuvasta, mutta yksi Oscar-pysti hänellä on. Sen hän voitti Avaruusseikkailu 2001:n visuaalisista tehosteista.

Suoratoistona vuokrattavissa erikseen.

2 Diktaattori (1940)


Oscar-ehdokkuuksia: 5

Vuonna 1940 ilmestynyt Diktaattori oli Charles Chaplinin ensimmäinen täysimittainen äänielokuva. Chaplin esitti Hitleriä muistuttavaa Tomanian diktaattori Hynkeliä ja köyhää juutalaisparturia huikeassa kaksoisroolissa.

Diktaattori oli ehkä Chaplinin kunnianhimoisin elokuva. Se oli valtaisa menestys jopa Chaplinin omalla asteikolla mitattuna. Menestyksestä huolimatta se sai osittain ristiriitaisen vastaanoton. Hitlerillä oli tuohon aikaan Hollywoodissa myös paljon kannattajia eikä tämän tyyppistä satiiria pidetty muutenkaan hyvänä aiheena.

Diktaattori on yksi kaikkien aikojen satiireja, mutta se ei vakuuttanut Yhdysvaltain elokuva-akatemiaa. Ehdokkuuksia tuli sentään viisi, muun muassa paras elokuva ja paras miespääosa, mutta palkinnot jäivät saamatta.

Chaplin ei itse jäänyt täysin vaille Oscar-palkintoja. Hänelle myönnettiin kunnia-Oscar kaksi kertaa. Se myönnettiin hänelle jo ensimmäisessä Oscar-juhlassa vuonna 1929. Toinen kunnia-Oscar tuli vuonna 1972, ja vielä vuonna 1973 hänelle myönnettiin Oscar Parrasvalojen musiikista. Omituisten kiemuroitten takia elokuva oli kisassa mukana vasta kaksikymmentä vuotta elokuvan ilmestymisen jälkeen.

Suoratoistona: Yle Areena

1 Vertigo – punainen kyynel (1958)

Oscar-ehdokkuuksia: 2

Yksi Oscareiden historian kummallisuuksia ja mielivaltaisuuden osoituksia on se, että Alfred Hitchcock ei voittanut urallaan lainkaan Oscaria. Jännityksen mestari oli kuusi kertaa ehdokkaana parhaasta ohjauksesta mutta jäi joka kerta palkitsematta.

Vuonna 1958 ilmestynyt Vertigo – punainen kyynel on monien mielestä Hitchcockin paras elokuva. Monien aikaansa edellä olevien elokuvien tapaan Vertigo meni ilmestyessään hieman ohi sekä suurelta yleisöltä että monilta kriitikoilta. Sen maine on vain kasvanut vuosien varrella, ja nykyään sen asema elokuvan historian eturivissä on kiistaton.

Korkean paikan kammosta kärsivä poliisietsivä Scotty Ferguson (James Stewart) joutuu jättämään virkansa. Hän alkaa vanhan ystävänsä pyynnöstä varjostaa tämän vaimoa (Kim Novak). Naisesta tulee Scottylle pakkomielle, ja tarinasta tulee surrealistinen sekoitus rakkautta ja kuolemaa.

Teknisesti ylivertainen, häikäisevin värein San Franciscossa kuvattu mestariteos sai vuoden 1959 Oscar-kisassa kaksi ehdokkuutta, lavastuksesta ja äänestä. Niistäkään ei tullut voittoja. Vincente Minnellin menestysmusikaali Gigi oli enemmän elokuva-akatemian mieleen ja voitti yhdeksän Oscaria.

Suoratoistona vuokrattavissa erikseen.

Lisää luettavaa