Elokuvien sensuroimattomat versiot sisältävät enemmän väkivaltaa – Tarkastelussa kolme 1990-luvun kulttiklassikkoa

Kolme huomionarvoista elokuvaa 1990-luvulta, joita kaikkia yhdistävät rikokset, väkivalta ja sensuroimattomat erikoisjulkaisut.

21.12.2024 10:00

Jotta elokuva saataisiin Yhdysvalloissa laajaan elokuvateatterilevitykseen, sen korkein mahdollinen ikäraja on R. Tämä johtuu siitä, että suuret teatteriketjut ja lehdet eivät suostu näyttämään tai mainostamaan korkeamman NC-17-ikärajan elokuvia lainkaan. Tämä oli erityisen tarkkaa viime vuosituhannella.

Tämänkertaisille tarkasteltaville elokuville kävi niin, että niitä jouduttiin sensuroimaan halutun ikärajan saamiseksi. Valitettavasti se ei kuitenkaan tuottanut toivottua tulosta, vaan leffasalit jäivät varsin tyhjiksi. Sensuroimattomat versiot julkaistiin kuitenkin myöhemmin kotiteattereissa. Selvitetään nyt, mitä nuo sensuroidut hetket sisältävät.

Sarjamurhaajan matkassa

Brian (David Duchovny) on sarjamurhaajia tutkiva toimittaja. Hän on tien päällä tyttöystävänsä, taidevalokuvaaja Carrien (Michelle Forbes) kanssa, jonka tarkoituksena on dokumentoida matkaa. He haluavat vierailla useilla tunnetuilla rikospaikoilla, mutta heidän budjettinsa on erittäin rajallinen.

Kuluja jakaakseen he ottavat kyytiinsä tuntemattoman pariskunnan. Matkakumppaneiksi päätyvät Early (Brad Pitt) ja hänen lapsenmielinen tyttöystävänsä Adele (Juliette Lewis). Pian Brian ja Carrie huomaavat, että Early on arvaamaton ja vaarallinen mies, mikä saa heidät epäilemään, ettei kaikki ole kunnossa. Tilanne kärjistyy väkivaltaisten tappojen sarjaksi.

Syyskuun alussa 1993 Yhdysvalloissa ja 17. kesäkuuta 1994 Suomessa julkaistu Kalifornia on tuima tie-elokuva. Ihmismielen pimeät puolet keskiöönsä nappaava trilleri valmistui Dominic Senan tiukassa ohjauksessa sekä kahdeksan ja puolen miljoonan dollarin budjetilla. Elokuva sai kriitikoilta ristiriitaisen vastaanoton, mutta näyttelijäsuorituksia ylistettiin laajalti. Tosielämässä Pitt ja Lewis olivat seurustelleet vuodesta 1989, mutta heidän suhteensa päättyi ennen ensi-iltaa.

Synkkä ja väkivaltainen elokuva ei ilmestyessään herättänyt kiinnostusta yleisössä, ja teatterikierros oli – elokuvan pienestä budjetista huolimatta – pahasti tappiollinen. Suomessakin katsojia kertyi valkokankaiden äärelle vain 6 218. Kotiteatterijulkaisujen myötä leffasta tuli kuitenkin pienimuotoinen kulttielokuva.

Kalifornian lopussa meininki on sitä luokkaa, että jopa Michelle Forbes käänsi katseensa.

Elokuvaa jouduttiin leikkaamaan Yhdysvalloissa, jotta sille saatiin R-ikäraja (kielletty alle 17-vuotiailta ilman vanhemman seuraa). Euroopassa nähtiin kuitenkin sensuroimaton Unrated-versio (119 min), joka sai Suomessa ikärajan K-18.

Unrated-versiossa nähdään seuraavat R-versiosta (118 min) puuttuvat hetket.

35. minuutilla oleva Brianin ja Carrien seksikohtaus on parikymmentä sekuntia pidempi. Mitään paljastavaa se ei kuitenkaan tarjoa.

Seitsemän minuuttia edellisen jälkeen tapahtuva tappo miestenhuoneessa on graafisempi. Tappaja puukottaa uhriaan useampia kertoja, kääntää tämän lattialla makaavan ruumiin selälleen ja nappaa lopuksi uhrin povitaskusta lompakon. R-versiossa on leikkauksien lisäksi myös vaihtoehtoisia kuvakulmia, joilla vältetään ruumiin ja verijälkien näyttäminen.

Viimeiset muutokset alkavat 108. minuutilla miesten tapellessa keskenään. Mukana on muutama lisäsekunti väkivaltaa sekä rankka lähikuva murjotuista kasvoista.

Sensuroimattoman Unrated-version raakuudet sopivat elokuvan synkkään ja kovaotteiseen kerrontaan hyvin. Erot ovat pieniä, mutta siitä huolimatta pidempi versio on parempi.

Tosi rankka romanssi

Tasan viikon Kalifornian jälkeen Yhdysvalloissa ja 10. kesäkuuta 1994 Suomessa ensi-iltaan tullut True Romance on yksi 1990-luvun sykähdyttävimmistä kulttielokuvista. Quentin Tarantinon kynäilemä ja Tony Scottin ohjaama rikoselokuva vie vastikään toisiinsa tutustuneen ja vuorokauden jälkeen naimisiin menneen pariskunnan unohtumattomalle matkalle.

Kun sarjakuvakaupassa työskentelevä Clarence (Christian Slater) ja neljättä päivää puhelintyttönä toiminut Alabama (Patricia Arquette) kohtaavat, he rakastuvat välittömästi. Clarence lähtee ilmoittamaan Alabaman sutenöörille, että Alabama aikoo ottaa hatkat, mutta tilanne riistäytyy väkivaltaisesti käsistä. Lopputulemana Clarence ampuu sutenöörin ja nappaa Alabaman laukun mukaansa. Paitsi että hän ottaa vahingossa väärän, huumeita täynnä olevan laukun. Häämatkalle suuntaavalla parilla onkin pian huumelaukkua kaipaavat tappajat perässään.

Noin 13 miljoonalla dollarilla toteutettu True Romance oli elokuvateatterikierroksellaan iso floppi. Katsojat vieroksuivat elokuvaa ja kriitikot antoivat sille vaihtelevia arvioita. Väkivaltainen elokuva sai Suomessa alun perin täyskiellon (ikäraja: KK, kielletty kokonaan), ja K-18-ikäraja heltyi vasta, kun Alabaman veristä pahoinpitelykohtausta oli sensuroitu. Suomessa leffa veti elokuvateattereihin 32 224 silmäparia.

Vaikka True Romancen teatteriversio (119 min) oli erittäin väkivaltainen, sitä oli lyhennetty. Jotta elokuvalle saatiin Yhdysvalloissa R-ikäraja, rainasta jouduttiin leikkaamaan hieman yli kaksi minuuttia. Tämä versio levitettiin myös muihin maihin. Sensuroidut otokset palautettiin kuitenkin paikoilleen elokuvan Director’s Cut  -versioon (121 min), joka julkaistiin videolla sekä laserdiscillä – ja myöhemmin myös muissa formaateissa.

Ohjaajan versiossa on runsaasti enemmän raakaa väkivaltaa. Ensimmäiset lisätyt veriroiskaukset tulevat 20. minuutilla Drexlin (Gary Oldman) räiskiessä kaksi huumediileriä hengiltä.

Lisää on luvassa 29. minuutin kohdalla tapahtuvassa Clarencen ja Drexlin välienselvittelyssä, jossa on 15 sekuntia enemmän hakkaamista ja ampumista. Tässä versiossa Clarencen laukaus nivusiin tuntuu katsojan munaskuissa asti.

Rankimmat lisäykset nähdään 76. minuutilla alkavassa pahoinpitelyssä, jossa Virgil (James Gandolfini) yrittää saada Alabaman paljastamaan huumeiden ja Clarencen olinpaikan. Aluksi Virgil kääntää lattialla makaavan Alabaman selälleen. Pian pahoinpitely jatkuu potkaisulla Virgilin tokaistessa samalla: ”sinun tulee tottua siihen, että sinuun sattuu.”

Lue myös: Suuria hetkiä – Nämä erikoisversiot tekevät elokuvasta paremman

Kuulustelu jatkuu lisätyllä väkivallalla ja eri kuvakulmilla, kun Virgil muun muassa repii Alabamaa hiuksista. Kun kohtaus päättyy ampumiseen, on mukana vielä haulikolla hakkaamista panosten loputtua.

109. minuutilla alkava loppuräiskintä sisältää kaksikymmentä teatteriversiosta puuttuvaa veriroiskaisua. Mukana on sekä vaihtoehtoisia eli raaempia kuvakulmia että kymmenen lisättyä sekuntia. Lisäksi on yksi suuri muutos: räiskinnän päättyessä yksi poliiseista joutuu teatteriversiossa mafioson ampumaksi. Director’s Cutissa Alabama ampuu raivoissaan kyseisen poliisin.

True Romance on rankka elokuva, johon ohjaajan version lisäykset soveltuvat täysin saumattomasti.

Kaikkea muuta kuin paratiisi

Kun kaksi huumeita käyttävää rämäpäistä pariskuntaa – kokeneet Mel (James Woods) ja Sid (Melanie Griffith) sekä nuoret Bobbie (Vincent Kartheiser) ja Rosie (Natasha Gregson Wagner) – lyövät hynttyyt yhteen ja lähtevät tien päälle rötöstelemään, lopputuloksena on vain runsaasti käytettyjä neuloja ja väkivaltaisia yhteenottoja. Kaikkien haaveet paremmasta tulevaisuudesta kariutuvat niin Melin aggressiivisuuteen kuin muiden yhä pahenevaan huumeriippuvuuteen. Voiko kukaan heistä päästä irti tästä järkyttävästä oravanpyörästä?

Syntymättömän lapsen sukupuolen arviointi nähdään vain Director’s Cut -versiossa.

Kids (1995) -elokuvallaan kohahduttaneen Larry Clarkin toinen ohjaustyö Paratiisin vangit (Another Day in Paradise, 1998) on rujo indie-elokuva, joka ei Kalifornian tai True Romancen tapaan päästä katsojaansa helpolla. Paratiisin vankien tyyli on kuitenkin kerronnaltaan rosoisempaa ja tarkoituksellisen rumaa. Kokonaisuutta tukee kaikkien näyttelijöiden erinomainen eläytyminen rooleihinsa.

Paratiisin vankien kuvaukset olivat täysin elokuvan tyyliset: rankat ja täynnä vastoinkäymisiä. Clark ja Woods huusivat toisilleen ja apulaistuottaja-käsikirjoittaja Stephen Chin sanoi elokuvan valmistumisen olleen suoranainen ihme. Woods kertoi myöhemmin haastattelussa, että kuvaukset olivat painajainen ja Clark röyhkeä sika.

Kun Clark oli editoinut elokuvan kasaan, se sai pelätyn NC-17-ikärajan (kielletty alle 17-vuotiailta; ei joustoa edes vanhemman kanssa). Hän kuitenkin nöyrtyi ja leikkasi leffaa sen verran, että sai sille alemman R-ikärajan.

Neljän ja puolen miljoonan dollarin budjetilla tehty elokuva tuotti teattereissa vain hieman yli miljoona taalaa. Kotiteatteriversiolla pyrittiin kasvattamaan tuottoja, ja houkuttelevuuden lisäämiseksi elokuvasta julkaistiin myös erikoisversio.

Teatteriversion (102 min) lisäksi kotikatsomoissa oli mahdollista katsoa myös Director’s Cut (105 min), joka julkaistiin sekä videolle että dvd:lle. Ohjaajan versiossa nähdään seuraavat lisäykset.

Kun Bobbie kiipeää 32. minuutin kohdalla ullakolle tupakalle, hän koskettelee samalla itseään ja räplää puseroaan 17 sekunnin verran.

Lue myös: Haluatko katsoa ronskista komediasta tuhmemman version? Monesta elokuvasta on sellainen tarjolla

34. minuutin kohdalla tulee yli kolmen minuutin lisäys, jossa Bobbie ja Rosie maalaavat seinille. Kun Bobbie kiroaa television toimimattomuutta, Rosie alkaa ehdotella hänelle rivoja ja pyytää tätä olemaan kovakourainen. He päätyvät lattialle harrastamaan seksiä.

Viimeinen lisäys tulee 41. minuutin kohdalla, kun Bobbie ja Rosie keskustelevat raskaudesta. Rosie mainitsee, että ehkä hän saa tytön, johon Bobbie kommentoi tuntevansa Rosien vatsassa ison peniksen.

Nämä Director’s Cutin lisäykset ovat tyypillisiä ohjaajalleen ja istuvat hyvin elokuvan rakenteeseen.

Tähän lehteen tarkoitettu tutustumismatka Caligulan (1979) eri versioihin siirtyi seuraavaan numeroon, sillä marraskuussa Suomen markkinoille saapuu vertailuun otettava The Ultimate Cut -julkaisu. Ensi kerralla on siis luvassa seksiä ja väkivaltaa yli äyräiden. 

Miten nähdä artikkelin elokuvat?

Kalifornia: Sekä teatteriversion että Director’s Cutin joutuu hankkimaan ulkomailta, sillä suomeksi tekstitettyjä dvd- tai blu-ray-julkaisuja ei ole. Suomessa julkaistu vhs (ikäraja K-16) on leikattu Suomen silloisen lain mukaisesti 42 sekuntia. Striimipalveluista Prime Video tarjoaa Director’s Cutin.

Paratiisin vangit: Suomessa julkaistu vhs on todennäköisesti Director’s Cut -versio; muita suomeksi tekstitettyjä julkaisuja ei ole. Yhdysvalloissa julkaistu dvd sisältää elokuvan molemmat versiot.

True Romance: Director’s Cut on julkaistu Suomessa dvd:llä. Teatteriversion saa ulkomailta blu-rayllä ja UHD:llä.

Paratiisin vankeja tai True Romancea ei näe mistään suoratoistopalvelusta.

Teksti: Tom Kajaslampi

Lue myös: Tilaa Episodin uutiskirje ja tiedät mitä katsoa! Nappaa katseluvinkit suoraan sähköpostiin tästä.