Hedonismia, isiongelmia ja välttelemisen neroutta: Benedict Cumberbatchin upea taidonnäyte yläluokkaisena elämäntuhlaajana 80-luvun yltäkylläisyydessä

Uutuussarja Patrick Melrose on kuin Ismo Alangon ”Taitelijaelämää”-kappaleen litania juotavista, piikitettävistä ja nappailtavista aineista, mutta ainoa taide päähenkilön elämässä on oman menneisyyden vältteleminen ja rikkaudellaan ratsastaminen, kaikesta muusta välittämättä.

15.5.2018 15:01

Englantilaisnäyttelijä Benedict Cumberbatch näyttelee Showtimen ja Sky Atlanticin minisarjassa Patrick Melrose pääosan nimihahmoa, jonka elämä on yhtä surkeaa rellestämistä.

Viisiosainen minisarja perustuu Edward St Aubynin omaelämäkerralliseen romaanisarjaan, jonka jokainen osa on muunnettu sarjassa yhdeksi jaksoksi.

Vaikka David Nichollsin (One Day) käsikirjoittama ja Edward Bergerin (The Terror) ohjaama sarja vilisee nimekkäitä sivuosahenkilöitä, on sarja hyvin vahvasti nimensä mukaisestikin Patrick Melrosen tarina.

Cumberbatch on yksin ruudussa suurimman osan sarjan pilottijaksosta, eikä katsoja voi mitenkään olla huomaamatta hänen paljon puhuttuja kykyjään.

Megalomaaniset roolit pienellä tai suurella neuroottisella mausteella ovat ominta Cumberbatchiä, ja Melrosen roolissa hänellä on käytössään koko vaikuttava taitoarsenaalinsa, joista hänen aiemmissa rooleissaan on nähty vain vilauksia.

Patrick Melrose huutaa palkintogaalojen pöytien putsaamista, eikä suinkaan pelkästään Cumberbatchin huikean roolisuorituksen takia. Monipuolinen käsikirjoitus saa katsojan ihmettelemään, minkälainen pohjana oleva romaani voi olla tällaisella sovituslopputuloksella, ja ohjaus saa katsojan todellakin elämään Melrosen mukana.

Melrose on rikas poikarukka, joka käyttää kaikkia mahdollisia päihteitä mutta on addiktin tapaan vähättelevä riippuvaisuudestaan. Hän yrittää raikulielämällään hukuttaa lapsuudenmuistojaan, jotka pulpahtavat korkin tavoin pintaan hänen isänsä kuollessa.

Isän kuolemasta liikkeelle lähtevässä tarinassa Melrose kuvittelee hallitsevansa sitä oman elämänsä tavoin, mutta katsoja näkee hänet ulkopuolisen silmin, ja vaikean isäsuhteen taustoja avataan pala kerrallaan.

Cumberbatch toimii itse tarinan kertojana, Melrosen sisäisenä äänenä, mikä on äärimmäisen loistava kerronnallinen ratkaisu.

Sitä voisi kuvitella, ettei ole Cumberbatchin äänen voittanutta, kunnes Melrosen isä puhuu takaumassa ensimmäisen kerran: roolissa vakuuttaa V niin kuin verikoston Hugo Weaving.

Patrick Melrose on hyvin visuaalinen tyyliltään. Parhaimmillaan jokainen kohtaus on kuin näyteikkuna, jossa päähenkilö esittää elämäänsä. Kuvaustapa on hyvin kokemusperäinen ja raakakin, mikä venytetään ajoittain jopa trainspottingmaiseen makaaberiin tyyliin asti.

Katsoja elää hyvin vahvasti Melrosen elämässä mukana, ja isän kuoleman jälkeinen putki tuntuu jopa vastenmieliseltä kaikessa kuluttavuudessaan.

Voiko kukaan oikeasti elää näin?

Cumberbatch on roolissaan Melrosena hyvin fyysinen, tunteissa mennään äärilaidoissa, ja toisinaan lipsahdetaan tragikoomiselle slapstick-puolelle.

Patrick Melrose -sarjaa on vaikea kuvailla tyhjentävästi, mikä tekeekin siitä mielenkiintoisen seurattavan. Miten Melrose jatkaa elämäänsä isänsä kuoltua, kuinka pitkälle huumeet hallitsevat hänen elämäänsä, mitä pahaa hänen lapsuudessaan oikeasti tapahtui, ja onko se oikeutus Melrosen elämäntavalle tai -tavattomuudelle?

Patrick Melrose nähdään HBO Nordicin suoratoistopalvelussa viikoittaisin uusin jaksoin.

 

Lisää luettavaa