Kulttihetki: 1980-luvun räikein tappajahai – esittäminen kiellettiin Yhdysvalloissa

Tappajahai siellä, tappajahai täällä.

29.1.2025 21:00

Rannikkokaupunki valmistautuu järjestämään suuren purjelautailukilpailun, joka on alueen matkailun ylpeydenaihe. Valmistelut keskeytyvät kuitenkin, kun suuri valkohai, tappajahaiksi paljastuva peto, alkaa hyökätä uimareiden ja veneilijöiden kimppuun. Haiden asiantuntija Peter Benton ja paikallinen kalastaja Ron Hamer yhdistävät voimansa torjuakseen uhan, mutta viranomaiset vähättelevät tilannetta pelätessään turistien kaikkoamista – ja kuten arvata saattaa, luvassa on katastrofi.

Tappajahai – surffaajien kauhu (Suomen VHS-titteli; alkuperäinen nimi L’ultimo Squalo, kansainvälisesti tunnettu nimillä Great White ja The Last Shark) on italialainen kauhuelokuva vuodelta 1981. James Franciscuksen ja Vic Morrowin tähdittämän elokuvan ohjasi Enzo G. Castellari. Elokuva sai inspiraationsa Steven Spielbergin Tappajahai-klassikosta (Jaws, 1975), eikä se juurikaan peitellyt vaikutteitaan.

Tappajahai-elokuvan julkaissut studio Universal Pictures yritti estää elokuvan levittämisen ennen sen ensi-iltaa Yhdysvalloissa 5. maaliskuuta 1982, mutta oikeus hylkäsi yhtiön vaatimukset. Kuukautta myöhemmin liittovaltion tuomari kuitenkin päätti, että Great White muistutti liikaa Tappajahaita. Elokuva vedettiin pois teattereista, mikä lopetti sen Yhdysvaltain esityskierroksen lyhyeen.

Ennen oikeuden päätöstä elokuva ehti ansaita Yhdysvalloissa lähteistä riippuen 16–24 miljoonaa dollaria, mikä oli huomattava saavutus sen rajalliseen esitysaikaan nähden. Esimerkiksi Tappajahai 3 (Jaws 3-D, 1983) keräsi 45,5 miljoonaa dollaria 23 viikon aikana.

Lue myös: Kulttihetki: Teinirakkaus, kosto ja T-Rex – ilmaiskatselussa uskomattoman ysäriklassikon sensuroimaton versio

Lue myös: Vain aikuisille: Tappavan hyvät lihapiiraat – ilmaiskatselussa herkullisen kiero kauhukomedia

Vaikka Tappajahai – surffaajien kauhu (Suomessa dvd:llä nimellä Valkoinen tappaja) sai laajaa kritiikkiä tarinansa ja erikoistehosteidensa suorasta kopioinnista, se on saavuttanut kulttimaineen italialaisten eksploitaatioelokuvien räiskyvässä joukossa. Tämä status on tehnyt siitä ikimuistoisen osan haielokuvien alagenreä.

Tämä elokuva ei kuulu minkään kuukausimaksullisen suoratoistopalvelun valikoimaan. Nyt sen voi kuitenkin katsoa ilmaiseksi Fawesomessa. Suoratoistoa ei ole tekstitetty suomeksi.

Katso Tappajahai – surffaajien kauhu täällä. Elokuvan ikäraja on K-16 ja sen kesto 88 minuuttia.

Alla on pari elokuvan julistetta, italialainen traileri, legendaarisella kertojaäänellä varustettu Yhdysvaltojen traileri ja triviaa.

YouTube video
YouTube video
  • Tappajahai – surffaajien kauhu julkaistiin Espanjassa kuin se olisi kolmas Tappajahai-elokuva. Japanissa sen videojulkaisu kulki nimellä Jaws Returns. Brasiliassa elokuvan nimi oli O Último Tubarão, sillä alkuperäinen Tappajahai kulki siellä nimellä Tubarão.
  • Ohjaaja Castellari harkitsi jatko-osan tekemistä, jonka nimeksi olisi näppärästi tullut L’ultimo Squalo 2. Sitä ei kuitenkaan koskaan tehty, koska mekaaninen hai oli kuvausten jälkeen liian vaurioitunut.
  • Elokuvan musiikista vastasivat Guido ja Maurizio De Angelis. Se ei kuitenkaan kelvannut Yhdysvalloissa, joten se vaihdettiin Morton Stevensin säveltämään musiikkiin.

Lue myös: Kulttihetki: Ilmaiskatselussa vinksahtanut kauhukomedia – räjähtävää menoa ja mustaa ysärihuumoria

Lue myös: Vain aikuisille: Ilmaiskatselussa Suomessa kielletty kasarielokuva – poikkeuksellisen slasherin sensuroimaton versio