Vuonna 1965 ohjaaja Sergio Leone ja käsikirjoittaja Luciano Vincenzoni lennättivät United Artists -studion pomot Arthur Krimin ja Arnold Pickerin Roomaan. Elokuvantekijät näyttivät studiopampuille tuoreimman hittinsä Muutaman dollarin tähden (1965) varmistaakseen elokuvan levityksen Yhdysvalloissa.
UA-herrat olivat sen verran vaikuttuneita näkemästään, että maksoivat lähes miljoona dollaria spaghettilänkkärin levitysoikeuksista. Samalla he halusivat tietää, mitä Leonella, Vinzenzonilla ja tuottaja Alberto Grimaldilla oli seuraavaksi työn alla.
Lue myös: Näin studio tuhosi Sergio Leonen mestarillisen lännenelokuvan – katsojat hylkivät leikeltyä elokuvaa
Koska kolmikolla ei ollut minkäänlaista ideaa, mutta tilaisuus piti käyttää hyväksi, joutui Vincenzoni improsivoimaan. Käsikirjoittaja on jälkeenpäin kertonut nähneensä mielessään vain julisteen, jossa luki “Hyvät, pahat ja rumat”, ja hän kertoi Pickerille ja Krimille elokuvan kertovan “kolmesta pummista, jotka matkaavat halki sisällissodan saadakseen rahaa.”
Tämän hetkessä improvisoidun myyntipuheen perusteella Picker sitoutui rahoittamaan elokuvan. United Artists antoi tuotannolle miljoonan dollarin budjetin, joka sittemmin venyi 1,2 miljoonaan dollariin.
Hyvät, pahat ja rumat (1966), pääosissaan Clint Eastwood, Eli Wallach ja Lee Van Cleef, tienasi maailmanlaajuisesti 39 miljoonaa dollaria, tehden siitä yhden kaikkien aikojen tuottoisimmista eurooppalaisista elokuvista.
