Tuskin kukaan nykyjalkapalloa seuraava voi olla tietämättä Zlatan Ibrahimovićia. Malmön lahja jalkapallomaailmalle pelaa tätä nykyä viimeistä kauttaan Pariisin PSG:ssä, mutta nyt käsillä oleva dokumenttielokuva keskittyy hänen nuoruusvuosiinsa suuren läpilyönnin kynnyksellä.
Aivan elokuvan alussa vielä teini-ikäinen Zlatan on matkalla Amsterdamiin yhdessä Malmö FF:n urheilutoimenjohtaja Hasse Borgin kanssa vuonna 1999. Parhaiten Borg muistetaan eräästä Jari Litmaselle tapahtuneesta ehkä erikoisimmasta loukkaantumisesta, monen muun lisäksi. Jarin pelatessa Malmössä Borg oli avannut limupullon korkkia nuuskarasian avulla, ja korkki pongahti Litmasen silmään aiheuttaen hänelle vamman.
Nyt kaksikko Borg ja Ibrahimović ovat menossa allekirjoittamaan siirtosopimusta paikallisen Ajaxiin. Seuran silloinen urheilutoimenjohtaja, itsekin tunnettu valmentaja Leo Beenhakker oli iskenyt silmänsä ylimieliseen nuoreen kukkoilijaan, joka selvästi oli huikea pelaaja. Beenhakker laittoi koko arvovaltansa peliin, jotta Ibrahimović saataisiin Amsterdamiin. Zlatanista tuli noin 7,8 miljoonan euron siirrolla Ajaxin kallein hankinta ja myös edelleenkin kallein Ruotsin pääsarjasta Allsvenskanista siirtynyt pelaaja.
Valmentaja Co Adriaansen ei ollut ruotsalaisesta erityisen mielissän ja antoi tälle kaudellaan niukasti peliaikaa. Suurimman hyökkäysvastuun kantoi egyptiläinen Mido. Mutta kun Adriaansen sai potkut ja valmentajaksi nostettiin nykyinen Southamptonin manageri Ronald Koeman, alkoi balkanilaistaustainen svenski saada peliaikaa ja tulosta alkoi myös tulla. Myös Jari Litmasen paluu Ajaxiin auttoi kovasti nuorta ruotsalaista. Litmanen jakeli tälle sekä vinkkejä että loistavia vapauttavia syöttöjään.
Tuota aikaa kameralle muistelevat kaikki tärkeimmät osalliset: Beenhakker, Adriaansen, Mido, yksi harvoista ystävistä joukkueessa tuolloin Andy van der Meyde sekä Ibrahimović itse. Zlatan on aina ollut hyvin yksityinen henkilö. Toisin sanoen hän on pitänyt yksityisasiansa ominaan eikä ole juurikaan liikkunut kotinsa ulkopuolella lähinnä linnoittautuen sinne.
Kaikki haastateltavat puhuvat täysin avoimesti. Jopa raadollisen, mikä tuo elokuvaan hyvin intiimin sävyn. Yleensä urheilupiireissä haastatteluissa lauotaan ympäripyöreitä latteuksia, mutta nyt asioista puhutaan niiden oikeilla nimillään. On hämmästyttävää kuinka paljon kuvamateriaalia on kerääntynyt jo Zlatanin nuoruusvuosilta ennen kuin hän oli mikään tähti. Pääsemme katsomaan hänen lapsuudenkodin olohuoneeseen, kun hän takoo tietokoneellaan jalkapallopeliä pikkuveljen kenkkuillessa vieressä. Tai kun hänen silloinen tyttöystävänsä Mia hengailee mukana kertoen, etteivät he juurikaan poistu ulos yhdessä.
Zlatan Ibrahimović on kieltämättä yksi maailman parhaista jalkapalloilijoista. Mutta samalla hän on hyvin ristiriitainen persoona. Hän on lojaali läheisiään kohtaan ja loputtoman kiinnostunut kehittämään itseään. Samalla hän on ylimielinen, koppava ja valmis kurjiin konnankoukkuihin vastustajia vastaan. Myös tämä puoli hänestä perataan elokuvassa. Zlatan itsekin arvelee pohjattoman itsevarmuutensa tulevan bosnialaiselta isältään.
Elokuvan ohjaajat, veljekset Fredrik ja Magnus Gertten aloittivat Zlatanin seuraamisen tämän kahden viimeisen Malmön vuoden aikana ja siitä eteenpäin. Sen takia materiaalia teinifutarista on hämmästyttävän paljon. Se on nykyään Zlatanin maailmantähteyden ansiosta varmasti kiinnostavampaa kuin tekijät tuolloin osasivat edes kuvitella. Suuri osa elokuvaa käsittelee aikaa Malmössä sekä peleissä että kotona pahamaineisessa Rosengårdin lähiössä ja Amsterdamissa. Tuntuu oudolta ratkaisulta pallotella noita kahta aikaa edestakaisin. Kronologian rikkomiselle ei tunnu löytyvän syytä, koska tarina ei etene aiheittain, joita vuoron perään käsiteltäisiin. Koska elokuva kertoo nimenomaan nuoresta Zlatanista, se päättyy hänen siirryttyään Torinon Juventukseen kesällä 2004. Päätöksen keskeinen sanoma tuntuu olevan: ”Ajatella miten pitkän matka hän teki lähiöstä tähtiin”.