Tänään päättyvät Berliinin elokuvajuhlat eli Berlinale järjestettiin 60. kerran. Berlinale on siitä mukava festivaali, että sinne on helppo lähteä lyhyellä varoitusajalla ja pienellä budjetilla toisin kuin vaikkapa Cannesiin. Sää ei ollut etenkään tänä vuonna ihan samanlainen kuin Cannesissa tai Venetsiassa, mutta mitäpä siitä.
Ja vaikkei olisi lehdistön edustajana paikalla, niin lippuja näytöksiin saa kyllä hankittua, jos on oikeaan aikaan nettikaupassa. Netistä etukäteen ostetut liput pitää tosin käydä erikseen lunastamassa Potsdamer Platzilta, mutta jonoja Internet Tickets -kopilla ei juuri näkynyt, kun taas pressilippujakin yleensä joutuu jonottamaan.
Juhlavuoden kunniaksi Fritz Langin klassikosta Metropolis esitettiin festivaalin avausiltana vasta restauroitu versio. Friedrichstadtpalastin gaalanäytökseen oli kalliit ja vaikeasti saatavat liput, mutta samaan aikaan Metropolis esitettiin myös ulkoilmanäytöksenä Brandenburgin portilla. Siellä oli maanläheinen festaritunnelma eikä pääsymaksua peritty.
Vaikka kyseessä oli juhlavuosi, niin mitään hillitöntä tähtiloistoa Berliinissä ei nähty, kuten viime vuosina on ollut tapana. Etenkin kylmän sodan aikaan Berlinalessa vieraili Hollywood-tähtiä vilisemällä, mutta nykyään festivaali keskittyy uusiin kykyihin ja tuntemattomampiin tekijöihin – kuten vaikkapa suomalaisiin elokuviin, joita oli mukana useampikin. Suomalaiselle festariväelle olikin järjestetty tapahtumia ympäri kaupunkia.
Kaikkien tuntemia kansainvälisiä leffanimiä oli toki niitäkin mukana. Martin Scorsesen ja Roman Polanskin uudet ohjaustyöt olivat näyttävästi esillä ja niitä promoamaan oli kutsuttu elokuvien tähtinäyttelijöitä.
Scorsesen Suljettu saari ei ollut mukana kilpailussa, mutta Polanskin The Ghost Writer sen sijaan oli ja pääsi palkinnoillekin. Hallitusti ohjattu dekkarisovitus voitti Hopeisen karhun parhaasta ohjauksesta, ja ihan ansaitusti, vaikkei se Polanskin mestariteosten veroinen tapaus olekaan. Useimmat palkintokarhut menivät festivaalin nykylinjan mukaisesti melko tuntemattomille tekijöille Turkkiin, Venäjälle, Romaniaan, Japaniin ja Kiinaan. Toivottavasti näitä kiinnostavia ja persoonallisia töitä tuodaan myös Suomen kankaille nähtäväksi.
Varsinaisen festivaaliraportin voit lukea Episodin numerosta 3/2010.
Jussi Huhtala
Kirjoittaja on Episodin toimituspäällikkö.