Pikkusöpöjen draamakomedioiden menestysresepti löytyy aspektien sekoittamisesta luontevaksi, nätiksi ja helposti pureskeltavaksi seokseksi, joka naurattaa ja herättää tunteita juuri sopivassa suhteessa. Omaperäisyydestä ja oman maailman luomisesta ei ole haittaa, kuten vaikkapa Juno osoitti. 50/50 ei ole samalla lailla omaperäinen tai erityisen hauska, vaikka osoittautuukin peruskelvolliseksi suoritukseksi genressä, erityisesti draamansa vetämänä.
Tasaisesti sekä koomikkona että vakavasti otettavana draamanäyttelijänä kykyjään väläytellyt Joseph Gordon-Levitt on nähty esimerkiksi (500) Days of Summerissa ja Hesherissä, joissa molemmat ominaisuudet loistivat vahvasti. Itseään sellaisissa elokuvissa kuin Paksuna ja Funny People näytellyt Seth Rogen ei ole samanlaisilla lahjoilla siunattu, vaikka koomikkona hän onkin ajoittain osunut maaliin. Kahden genressä hyviä teoksia tähdittäneen näyttelijän tuominen samaan tarinaan ei ikävä kyllä ole toivotunlainen riemastuttava ja omaperäinen kokemus.
Ääriterveellistä elämää elävä Adam (Gordon-Levitt) saa universumilta kosmisen avokämmenläpsäisyn syövän muodossa. Näennäisen urhoollisesti asian ottavaa Adamia vaikeammin sairastumiseen suhtautuu paras kaveri Kyle (Rogen), joka omistaa aikansa lohduttaakseen ystäväänsä surkuhupaisesti, kuten järjestämällä muistojuhlat työpaikalla. Tyttöystävä Rachel (Bryce Dallas Howard) etääntyy sairauden myötä entisestään. Lohtua löytyy terapiasta aloittelevan terapeutin Katherinen (Anna Kendrick) luota.
Viidenkymmenen prosentin selviytymisasteen saanut Adam seilaa milloin apaattisuuden ja pinnistellyn optimismin välillä, ja Gordon-Levittin taidokas suoritus valtaa elokuvan omaksi näytöksekseen. Kantavaksi koomiseksi voimaksi värvätyn Seth Rogenin hahmo jää turhakkeeksi, sillä roolihahmoon ei yrityksistä huolimatta saada syvyyttä eikä huumorikaan oikein kanna. Muutama kohtalaisen hauska hetki ei riitä päänäyttelijältä, ja vastuu komiikasta kääntyy muille näyttelijöille, joista erityisesti vaivaantuneella kehonkielellä leikittelevällä Anna Kendrickillä on yritystä.
Will Reiserin tositarinaan perustuva käsikirjoitus tarjoaa linjakkaan tarinan, joka on ajoittain hauska ja koskettava, mutta yllätyksetön ja väritön. Se on nopeasti ja helposti nautittava draamakomedia, joka unohtuu heti lopun herättämien tunteiden väljähdettyä.
50/50 -elokuvan traileri
Filmtrailer.com