Vuoden 2016 alussa ensi-iltansa saanut Daddy’s Home pelasi idealla uusioperheistä, joissa nykyiset ja entiset kumppanit eivät tule kovin hyvin toimeen keskenään. Will Ferrellin ja Mark Wahlbergin varaan rakennettu komedia oli pienimuotoinen hitti, joten jatko-osan päätyminen valkokankaille oli vain ajan kysymys.
Daddy’s Home 2 jatkaa samaa perusideaa mutta laajentaa reviiriään esittelemällä katsojille perheiden kaksi ukkia. Bradin (Ferrell) pappa (John Lithgow) on poikansa tapainen hyväsydäminen hölmö, joka lähinnä vain lässyttää ja näkee maailman pinkkisävyisten lasiensa läpi. Dusty (Wahlberg) taas on oman isänsä Kurtin (Mel Gibson) peilikuva siinä mielessä, että hänkin on kova ja rankka äijä – tai ainakin hän haluasi olla.
Lusikkansa soppaan upottavat myös äidit (Linda Cardellini ja malli Alessandra Ambrosio) sekä perheiden lapset. Ristiriitojahan siitä syntyy, kun koko porukka pakataan syrjäseudulla olevaan mökkiin jouluksi.
On hieman hassua, että muutaman viikon sisään julkaistaan kaksi lähestulkoon samanlaista komediaa. 8.11. sai ensi-iltansa naisvetoinen, perheidyllejä ravisteleva komedia A Bad Moms Christmas, joka on oikeastaan vain kevyempi versio Daddy’s Homesta. Rajummasta ja epäkorrektimmasta huumorista rakennettu Daddy’s Home vie selvän voiton tässä komedia-battlessa.
Voittajaa voi onnitella huomattavasti paremmasta henkilökemiastaan, eikä leffa tunnu pelkältä ylipitkältä joulumainokselta, vaikka tuotesijoittelua siinäkin nähdään. Lithgow on aina mahtava, teki hän mitä vain, Ferrell on hitti tai huti, nyt hieman molempia, ja Wahlberg on Wahlberg. Gibsonille on tietenkin kirjoitettu imagoon sopivia vitsejä, eli hän laukoo lähinnä sovinistisia, sarkastisia ja muita arvostelevia mauttomuuksia. Leffan hauskimmat jutut tulevatkin juuri Gibsonin likaisesta suusta.
Nähtäväksi jää tuleeko kahden elokuvan välille jonkinlainen spinoffleffa, koska mummelit ja vaarit lähtevät bailaamaan jouluahdistustaan pois samaan kohteeseen. Ei sinänsä huono idea. Kuvitelkaapa Susan Sarandon, Cheryl Hines, Christine Baranski, Gibson ja Lithgow vanhusbilettämässä synnin kaupungissa. Todella, todella, todella kauhea kankkunen?
Moni varmaan ottaa nokkiinsa leffan mauttomuuksista, joten ei välttämättä kannata käydä katsomassa sitä koko perheen voimin hyvän joulupäivällisen jälkeen. Huonon huumorin ystäville elokuvaa voi suositella siitäkin huolimatta, että siinä on pakollista jenkkiläistä joulukarnevalismia yhteislauluineen kaikkineen. Myötähäpeäähän se aiheuttaa.