Demon Slayer: Kimetsu no Yaiba on japanilainen menestysanime, jonka ensimmäinen kausi julkaistiin Japanissa vuonna 2019. Kimetsu no Yaiba perustuu tietenkin mangasarjakuvaan, kuten niin monet muutkin menestyneet animet. 150 miljoonaa kappaletta myyneen sarjakuvan ensimmäiset ruudut julkaistiin vuonna 2016.
Animen pääosissa ovat nuori Tanjiro ja tämän hiljalleen demoniksi muuttuva pikkusisko Nezuko. Mysteeridemoni on teurastanut sisarusten perheen äärimmäisen brutaalisti. Tanjiro haluaa kostaa perheensä kohtalon, joten hän ryhtyy demonimetsästäjäksi. Samalla nuorukainen haluaisi löytää keinon pelastaa siskonsa tämän alati kasvavilta demonisilta voimilta.
Tanjiro tutustuu treenien ohessa muihin nuoriin demoninmetsästäjäoppilaisiin, joiden kanssa he seikkailevat ympäri Japania. Demonit eivät nimittäin maasta lopu.
Heti alkuun on tehtävä tunnustus: en ole nähnyt sarjasta ensimmäistäkään osaa, en ole myöskään lukenut mangaa, joten Demon Slayer: Mugen Train -arvosteluni perustuu sokeaan sukellukseen päin demonisia animevoimia. Ja melkoinen matka siitä syntyikin.
Tanjiro ja hänen kaverinsa ovat päättäneet demoninsurmaopintonsa Butterfly Mansionissa. Heille annetaan heti uusi tehtävä. Kaveriporukan pitää paljastaa Mugen-junan salaisuus. Yli 40 ihmistä on kadonnut hämäräperäisesti junamatkalla. Tanjiro kavereineen lyö hynttyyt yhteen Rengokun, demoninmetsästäjien tulisen Pilarin kanssa. Pian demoniset voimat ottavat vallan ja alkaa armoton taistelu ihmisten sielujen puolesta.
Mugen Train on aivan törkeän komean näköinen animaatio. Sotozaki Haruo on ohjannut upean elokuvan. Leffa yhdistelee 3d-elementtejä klassisempaan 2d-animaatioon. Kauniit maisemakuvat vuorottelevat hurmepitoisten ja raakojen toimintakohtausten välillä.
Kontrastivoittoinen yleiskuva on kuin sokeria pikkutaaperoille, jotka säntäilevät pitkin seiniä ja mukeltavat kryptisiä viestejä muinaisille jumalille. ADHD-tykitys sumentaa mielen ja valkokankaan täyttävät okkultistiset kuvat sekä mielikuvitukselliset demonit. Veri ja raajat lentelevät pitkin ruutua.
Annetaan erityismaininta elokuvan musiikille. Se koostuu poikkeuksellisen eeppisistä ja erityisen mieleenpainuvista rallatuksista. Kuva ja ääni toimivat yhteen täydellisessä harmoniassa.
Elokuvan tarina on myös yllättävän filosofinen kaikessa eksistentialistisessa pohdinnassaan. Okkultistiset kuvat, selitykset ihmisen sielusta ja demonien voimista sekä erilaiset moraalikysymykset tiputellaan katsojien pohdittavaksi melko kovalla tempolla. Tämähän on ihan puhdasta heviä, totaalista metallimättöä, blast beatia Japanista.
Eipä kyllä yllätä tämäkään tieto: Demon Slayer ohitti Ghibli-studion mestarillisen Henkien kätkemä -animen globaaleilla markkinoilla. Elokuva on nyt kaikkien aikojen eniten lippukassoilla tienannut animeleffa. Demon Slayer osui hyvää saumaan: markkinoilla ei ole juurikaan väkivaltaista toimintaa ja koronasulkuja on ryhdytty purkamaan elokuvateattereissa. Sehän on kuin häät helvetistä.
Demoninmetsästäjät onnistuvat viihdyttämään, kiihdyttämään ja innostamaan. Elokuva on kuin mielenvikainen metallikeikka, jossa veri lentää ja bändi tykittää saatanallisia metallimessujaan savuisella lavalla.
Minusta taisi tulla fani. Pitääpä hankkia sarjan ensimmäinen kausi jostain.
Niko Ikonen