Happy Death Day

Parodiamainen, mustaa huumoria viljelevä teinikauhuleffa ei yllätä omaperäisyydellään, mutta viihdyttää erinomaisesti passelina syysiltojen piristeenä.

19.10.2017 10:02
MAA VUOSI GENRE , ENSI-ILTA 20.10.2017

Ennakkokelaukset Happy Death Daysta olivat kutakuinkin yhtä positiiviset kuin jokaisesta uudesta teinislasherista. Joopa joo, sitä tuttua kliseistä kauhua, liian nättejä ihmisiä, ehkä vähän alastomuutta, pakollisia säikyttelykohtauksia, pari twistiä ennen tappajan paljastumista, vääriä johtolankoja, korneja näyttelijöitä ja tavanomainen juoni. Sitä itseäänhän tämä tietenkin taas oli.

Mutta onneksi välillä yllättyy myös positiivisesti. Kaipa sitä pitäisi nykyään jo luottaa Blumhousen nimeen laatutuottajana. Happy Death Day on nimittäin oikein menevä mustalla huumorilla kuorrutettu lukiolaisslasheri, jonka juoni on lainattu suoraan Bill Murrayn Päiväni murmelina -klassikosta, josta versioitiin myös Tom Cruisen scifi-ylläri Edge of Tomorrow.

Ennakkokelaukset Happy Death Daysta olivat kutakuinkin yhtä positiiviset kuin jokaisesta uudesta teinislasherista. Joopa joo, sitä tuttua kliseistä kauhua, liian nättejä ihmisiä, ehkä vähän alastomuutta, pakollisia säikyttelykohtauksia, pari twistiä ennen tappajan paljastumista…

Anteeksi, jäin aikakierteeseen.

Eli homman juju on siis se, että nuori kaunotar, opiskelijatyttö Tree, jota Jessica Rothe erinomaisesti näyttelee, herää syntymäpäivänsä aamuna krapulapäissään tuntemattoman opiskelijajätkän kämpiltä. Treen päivä etenee kuten normaalistikin. Samalla hänen persoonastaan paljastuu melko ärsyttäviä ja suorastaan inhottavia puolia. Hänhän on aivan täysi ”biatch”, kuten sisarkunnan kilpasisko Treestä toteaa.

Tree tapetaan saman päivän iltana. Hänen tappajansa on mustiin pukeutunut maskihahmo – kuinkas muutenkaan.

Tästä elokuva kuitenkin vasta alkaa. Aina kun Tree kuolee, hän herää syntymäpäivänsä aamuna saman opiskelijajätkän kämpiltä. Yhä uudestaan tyttö tapetaan, kun hän yrittää selvittää murhaajansa henkilöllisyyttä. Hiljalleen, useamman kuoleman jälkeen, hän alkaa kasvaa ihmisenä, ja oppii myös antamaan anteeksi menneisyyden tapahtumille. Tytöstähän kasvaa ihan siedettävä nuori ihminen!

Rothe tekee elämänsä roolisuorituksen hauskana, hämmentyneenä, päättäväisenä mutta myös voimakkaana nuorena naisena. Tree ei tosiaankaan ole mikään ”biatch”, vaan tyttöön kiintyy oikeasti.

Jos Happy Death Dayta pitäisi johonkin verrata, tulee tietenkin kulttiklassikko Scream mieleen. Kummassakin leffassa on sellaista tietynlaista vänkää, jopa parodiamaista mustaa huumoria ja pientä yhteiskuntakriittistä sanomaa. Leffan edetessä sitä huomaa hekottelevansa ja kannustavansa Treetä tämän toilaillessa mysteeriksi jäävässä aikakierteessään.

Vaikka Happy Death Day hyvä onkin, jää se silti esikuviensa varjoon. Elokuva ei ole genreä uudistava, sen juoni on myös nähty jo useampaan kertaan (mistä leffa on myös ironiseen tapaan itsetietoinen), eikä se ole erityisen pelottava.

Happy Death Day on ehkä vähän turhan paljon Scary Movie -turhakkeiden tapainen höntti parodia kuin varsinainen kauhukomedia. Pienellä viilauksella ja kauhupitoisuuden hiomisella, leffasta olisi saattanut tulla jopa uusi kulttiklassikko. Nyt se tulee unohtumaan massan sekaan. Onneksemme saimme kuitenkin keskuuteemme uuden scream queenin, Jessica Rothen, jonka tulevia koitoksia odottaa jo näkevänsä.

 

Happy Death Day -elokuvan traileri

Lisää luettavaa