1960-luku tunnetaan mm. Vietnamin sodasta ja sitä vastustamaan syntyneestä hippiliikkeestä. Vapaan seksin, musiikin ja rauhaa rakastavan elämäntyylin lisäksi liikkeeseen yhdistetään holtiton huumeiden käyttö.Kaikki hipit eivät olleet samasta puusta veistettyjä, osa heistä oli syvästi uskonnollisia. Tyypillistä Amerikalle sekin.
Juuri tästä porukasta kyseisenä aikana kertoo Jesus Revolution. Vuonna 1968 lukiota käyvä Greg (Joel Courtney) kyllästyy nuorten sotilasakatemian kovaan kuriin ja lähtee koulusta. Läheisen koulun pihamaalla hän kohtaa hippinuoria, joista erityisesti kaunis Cathe (Anna Grace Barlow) herättää nuorenmiehen kiinnostuksen. Niinpä Greg hyppää hippien kelkkaan.
Vakavamielinen ja konservatiivinen pienen seurakunnan pastori Chuck (Kelsey Grammer) tuskailee vähenevän seurakuntalaisten määrän edessä. Kun sitten eräänä päivänä tytär Janette (Ally Ioannides) tuo kotiinsa tien laidalta löytämänsä hipin Lonnien (Jonathan Roumie), muuttuu kaikki. Aluksi Chuck järkyttyy tulokkaasta, ja vielä enemmän kun tämän mukana taloon ilmestyy lauma muitakin hippejä. Mutta kun käy ilmi, että Lonnie on karismaattinen Jeesuksen saarnamies, alkavat miehet tehdä yhteistyötä. Seurakunnan pahimmat vastarannan kiisket häipyvät ja näin tie on avoin kasvavalle seuraajaporukalle.
Suuntaansa etsivän Cathen perässä Greg päätyy myös tähän uuteen hippiseurakuntaan ja tempautuu voimalla yhteisön toimintaan. Kaikki on siis iloista ja auvoista, vaikka Gregin suhde päihdeongelmaiseen äitiinsä (Kimberly Williams-Paisley) on lievästi sanottuna vaikea.
Jesus Revolution perustuu tositapahtumiin, ja tarinaa on ollut kertomassa yksi elokuvan keskushenkilöistä, Greg Laurie, joka on elokuvan tapahtuma-ajoista lähtien toiminut pastorina ja kristillisten elokuvien kirjoittajana ja tuottajana. Siksi tarinaa kerrotaan paljolti juuri hänen näkökulmaansa mukaillen. Hän on selvästi halunnut ajaa omaa kristillistä ajatusmaailmaansa pukien sen omaelämäkerralliseen siirappiseen epookkiin, jossa kaikilla uskovilla on koko ajan vain ihmeellisen hauskaa, eivätkä maailman tapahtumat juuri heitä omassa kuplassaan juuri kosketa.
Sanoman yksipuolisuus näkyy myös sen kritiikittömänä suhtautumisena karismaattisiin liikkeisiin. Se vain kevyesti sivuaa aihetta, että näissä liikkeissä usein lopulta tärkeintä on sen johtajan vallanhalu. Monet evankeliset karismaattiset kirkot ovat niiden johtajille rahantekokoneita, joissa seuraajilta onnistutaan nyhtämään satumaisia rikkauksia. Viime aikoina juuri tätä puolta on esitetty HBO:n sarjassa The Righteous Gemstones.
Herätyskristillisiin liikkeisiin kuuluu myös armolahjojen korostaminen, joissa sairauksien parantamiset näyttelevät keskeistä roolia. Niin myös tässäkin filmissä tehdään. Kuitenkaan tarinassa ei kerrota, saiko kuuro kuulonsa takaisin tai parantuiko joku todella lopulta. Elokuva ei puutu mitenkään usein johtajakeskeisten liikkeiden parissa tapahtuvaan ihmisten hyväksikäyttöön. Tässä kaikki ihmiset ovat pyyteettömän hyviä ja iloisia.
Hannu Liekso