Jigsaw

Kiinnostavasti alkava Saw-elokuvien kahdeksas osa luisuu nopeasti tusinakauhuksi.

30.11.2017 12:04
MAA VUOSI GENRE , ENSI-ILTA 01.12.2017

Viisi ihmistä herää huoneessa, jossa heidän päähänsä on asennettu peltiämpäri. Ämpärissä on silmäaukot ja sen päältä lähtee ketju kohti seinää, jossa on sirkkelinteriä. Samaan aikaan toisaalla rikollinen Edgar Munsen (Josiah Black) juoksee pakoon etsivä Halloranin (Callum Keith Rennie) johtamaa poliisijoukkoa päätyen hylätyn teollisuusrakennuksen katolle. Munsenilla on kädessään kauko-ohjain, jonka hän onnistuu aktivoimaan joutuessaan poliisien luotisateeseen. Poliiseille jää epäselväksi, minkä tuo laite aktivoi.

Katsoja kyllä sen havaitsee, kun lukitussa huoneessa vastapäisen seinän terät alkavat pyöriä ja seinän sisään kelautuva ketju alkaa johdattaa vangittuja kohti varmalta näyttävää silpoutumista. Kohtalo aiheuttaa, luonnollisesti, kauhua uhreissa. Lähellä teriä kaiuttimesta alkaa kuulua Jigsaw’n (Tobin Bell) ääni kehottaen jokaista tunnustamaan jokin paha tekonsa. Kun niin käy, pääsevät he seinän toiselle puolelle, elossa mutta uusia haasteita kohdatakseen. Yksi putoaa jo ensimmäisellä kierroksella jatkosta päätyen julkiselle paikalle poliisin löydettäväksi, kuin viestinä.

Ensimmäinen uhri päätyy patologi Logan Nelsonin (Matt Passmore) ja hänen assistenttinsa Eleanor Bonnevillen (Hannah Emily Anderson) ruumiinavauspöydälle. Kun ämpäri on saatu leikattua irti, on näky karmiva. Tapausta tutkivat etsivät Halloran ja Hunt (Clé Bennett) kääntävät epäilynsä patologeihin, joiden on maineensa puhdistaakseen ryhdyttävä etsimään todellista syyllistä, jonka katsoja tietää jo tässä vaiheessa. Etäisessä ladossa Jigsaw’n uhrit joutuvat pelaamaan kaappaajansa pelejä tämän säännöillä, joista ei mielikuvitusta puutu. Niihin on syytä olla menemättä tässä kohtaa.

Jigsaw on jo kahdeksas Saw-elokuvien jatkumossa. Ensimmäinen, Saw, ilmestyi vuonna 2004 ja edellinen, Saw 3D, vuonna 2010. Sen piti olla sarjan viimeinen, mutta niin vaan tekijöitä houkutti tehdä vielä yksi päälle. Vaikuttimena lienee ollut dollari, sillä sarja oli tuottanut lähes 900 miljoonaa Amerikan taalaa vuosien varrella.

Toivottavasti nyt todella sarjan viimeiseksi jäävä elokuva on nimetty toisessa elokuvassa esiin nostetusta Jigsaw-hahmosta. Hän on sairas henkilö mutta myös pirullisen kekseliäs insinööri kehittäessään erilaisia tapoja tappaa ihminen. Viimeisimpään teokseen on tehty saippuaoopperamainen temppu, sillä Jigsaw kuoli sarjan edellisessä elokuvassa, jonka siis piti jäädä viimeiseksi. Tämä elokuva sijoittuu kymmenen vuotta edellisen tarinan päättymisen jälkeen. Ylösnousemusta elokuvan hahmot kyllä päivittelevätkin tavan takaa yrittäessään myydä ideaa katsojalle.

Jigsaw alkaa vetävästi ja viihdyttää antaen katsojalle positiivisen toivonkipinän elokuvasta, joka tyydyttää jännityksennälän, eikä ole vain typerryttävä yritelmä nostaa jo väsähtänyt franchise uuteen lentoon vielä kerran. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole. Tarinan edetessä juonenkulku jää junnaamaan ja saa todellakin saippuaopperamaisia piirteitä. Uhreille on keksitty ihan kiinnostavia jekkuja, mutta tarinan selvittelypuolella ollaan kaavamaisen kuka-sen-teki-juonen äärellä.

Näyttelijät tekevät sinänsä kelpo työtä, mutta kukaan ei nouse valkokankaan vangitsijaksi. Mahtaneeko tuo johtua siitä, että oikeastaan kaikki näyttelijät tulevat enemmän tai vähemmän tusina-tv-sarjojen parista. Esimerkiksi elokuvan keskeiseksi hahmoksi nostettu patologia esittävä Matt Passmore tunnetaan hiljattain TV2:lla nähdystä Satisfaction-sarjasta.

 

Jigsaw -elokuvan traileri

Lisää luettavaa