Lotta ja kadonneet lohikäärmeet

/ GENRE , ENSI-ILTA 13.08.2021 TÄHDET

Lähes tajunnanvirtamaisesti etenevä lastenpiirretty kiehtoo arvaamattomalla juonellaan ja animaatiotyylillään.

Kolmannessa Lotta-animaatiossa – edelliset osat ovat vuoden 2006 Keksijäkylän Lotta ja vuoden 2011 Kuukiven salaisuus – reippaan nimihahmon kotikylän rantaan ajautuu innokas tutkijapari. He keräävät musikaalista kansanperintöä aiheuttaen Lotan muutenkin omaperäisistä hahmoista koostuvassa kylässä suoranaisen esiintymiskuumeen.

Eniten tutkijat haaveilisivat lohikäärmelaulujen purkittamisesta, mutta mystinen heimo on kadonnut kauan sitten. Yhdessä vastasyntyneen mutta erittäin puheliaan, uteliaan ja liikkuvaisen pikkusiskonsa kanssa Lotta ryhtyy ratkaisemaan outoja johtolankoja kadonneet olennot löytääkseen.

Aiemmat virolais-latvilaiset Lotta-animaatiot ovat Suomessa saaneet kymppitonnin molemmin puolin pyöriviä katsojalukuja. Ihan ok pienimuotoisille perhe-elokuville, jotka eivät yllä tai edes tavoittele angloamerikkalaisten studioiden tasoa. Ne ansaitsisivat enemmänkin arvostusta, sillä niissä on erinomaisesti lastenelokuviin sopivaa arvaamattomuutta ja mielikuvituksen lentoa.

Elokuvat ovat kaikin puolin outoja sekametelisoppia. Lotan kotikylä tuo mieleen historialliset, jopa viikinkiaikaiset asumukset. Uutuuden ulkoasu on yhdistelmä lähes fotorealistisia taustoja ja propseja, joissa hyvin pelkistetyt ja kömpelösti animoidut hahmot liikkuvat. Jo se luo elokuvaan kiehtovaa psykedeelistä tunnelmaa, jota tarina vain korostaa. Lähes vapaasti assosioiden se etenee sinänsä selkeän juonen sisällä, ja eteen tulee koko ajan kiehtovan outoja hetkiä ja visioita.

Jouni Vikman


YouTube video