Eihän tässä näin pitänyt käydä, mutta kävipä kuitenkin: kissamaisen kaunis Halle Berry on nyt, pian 41-vuotiaana, uransa aallonpohjassa. Vasta viisi vuotta sitten Berry palkittiin Oscarilla parhaasta naispääosasta elokuvassa Monster’s Ball (2001), ja naisesta povattiin seuraavaa suuren luokan tähtinäyttelijää. Mutta jotain meni vikaan. Berry alkoi ajautua taiteellisen läpimurtonsa jälkeen kuin tahtomattaan keskinkertaisiin tai kehnoihin elokuviin ja rooleihin, joissa naisen missitaustasta on täytynyt olla enemmän hyötyä kuin hänen tunnustetusti olemassa olevista näyttelijänlahjoistaan. Ja nyt on Berryn tähti viimeistään lähtenyt jyrkkään laskuun. Nainen näyttelee pääosaa nettitrillerissä Perfect Stranger – Vaara verkossa, joka on paitsi laiskasti ohjattu ja tavattoman huonosti käsikirjoitettu, myös kurjasti näytelty elokuva. Etenkin Berry koettaa niin kovasti, usein kirjaimellisesti hampaat irvessä, saada rooliinsa ytyä, seksiä ja särmää, että sortuu kiusalliseen ylinäyttelemiseen.
Berry esittää kunnianhimoista, uransa taitekohdassa olevaa toimittajatyttöstä, Rowenaa, joka asettuu vaaroille ja viettelyksille alttiiksi saadakseen lapsuudenystävänsä murhaajan kiinni. Tiukkavartaloisen toimittajan ja hänen terävän, joskin hieman luotaantyöntävän nörttiystävänsä (Giovanni Ribisi) taka-ajatuksena on tehdä samalla myyvä paljastusartikkeli mainosmaailman huipulla toimivasta, murhaajaksi epäilemästään Harrison Hillistä. Kliseisen lipevää Hilliä esittää Bruce Willis. Siinä missä Berry näyttelee kireyteen asti vakavissaan, on Willis mainospomon roolissaan miltei katatoonisen poissaoleva ja välinpitämätön.
Perfect Stranger – Vaara verkossa on tarinaltaan ja juoneltaan harvinaisen kömpelö ja epäuskottava. Elokuvan käsikirjoitus on rypäs keskeneräisiä ideoita, jotka on kiinnitetty toisiinsa rautalangalla. Edes internetin maailma, johon elokuvan suomenkielinen nimikin viittaa, ei tuo tarinaan lainkaan ylimääräistä ulottuvuutta, vaan on perusteeton ja jo pahasti ajastaan jäljessä oleva lisä. Vai onko jossain vielä joku, joka kokee nimimerkin turvissa chattailun ennennäkemättömän vaaralliseksi, syntisen seksikkääksi puuhaksi? Tusinatrillerin on ohjannut James Foley, jonka uralle näyttää mahtuvan yhtä lailla osumia kuin hutejakin. Mies löi itsensä läpi vuonna 1985 valmistuneella rikosdraamalla At Close Range. Elokuva oli ikäpolvensa lahjakkaimpiin näyttelijöihin kuuluvan Sean Pennin läpimurtoteos. Seitsemän vuotta myöhemmin Foley keräsi kiitosta David Mametin näytelmään pohjautuvalla draamakomedialla Myyntitykit. Elokuva toi Al Pacinolle parhaan miessivuosan Oscar-ehdokkuuden. Perfect Stranger – Vaara verkossa lienee sekä Foleyn että Berryn uran huonoin elokuva. Näin sopii ainakin toivoa. Trillerinä laimea ja kaikin puolin epäviihdyttävä teos aiheuttaakin jännittynyttä sydämentykytystä korkeintaan niille, jotka ovat huolissaan elokuvan tekoon osallistuneiden tulevaisuudesta.