Täydellinen joulu on hyvä esimerkki siitä, miksi jouluaattoa ei vietetä yhdessä exien ja nykyisten kanssa. Katastrofihan siitä seuraa.
Suosittujen Varasto-komedioiden tekijän Taru Mäkelän uutukainen vyöryttää valkokankaille suomalaisen joulun komeimmillaan. Tai ehkäpä karuimmillaan? On nimittäin tasan kahdenlaisia ihmisiä: joulusta loputtomasti papattavia joulumaanikoita sekä juhla-ajasta masentuvia ankeuttajia. Joulu onkin melko bipolaarinen juhla. Ahdistutaan yhdessä, jee!
Täydellinen joulu kertoo hyperuusioperheen yhteisestä joulusta. Kuinka nerokas idea onkaan Outilta (Elena Leeve) kutsua kotiinsa jouluaatoksi kolme exäänsä (Mikko Leppilampi, Aku Hirviniemi, Iikka Forss), joiden kanssa hänellä on lapsia, sekä heidän puolisonsa uusine lapsineen?
Outin mies Janne (Antti Luusuaniemi) ei oikein idealle lämpene, mutta pirtsakan tomera nainen on järjestänyt jouluyllätyksen, koska hänellä on antaa miehelleen kaikkien aikojen paras lahja. Janne ja Outi ovat yrittäneet saada lasta jo pitkään, ja vihdoinkin Outi on raskaana. Mutta miksi ihmeessä Janne ottaa uutisen niin nihkeästi vastaan?
Ilta etenee ja tunteet alkavat tietenkin nousta pintaan. Jopa naapurin joulupukki (Kari Ketonen) saapuu paikalle hämmentämään tujua glögisoppaa. Ilta on täynnä juopottelua, syöpöttelyä, kyräilyä, tappeluita ja juoruilua. Mikäpä onkaan parempaa kuin viettää joulu omien lempi-ihmisten kanssa? Laatuaikaahan se vain on.
Täydellinen joulu perustuu ruotsalaiseen, vuonna 1999 ensi-iltansa saaneeseen Joulupukki vieraissa -komediaan, jonka pohjalta on vuonna 2007 tehty myös saksalainen Meine schöne Bescherung -elokuva. Kristofer Gummerus on rustannut kässärin originaalin pohjalta. On vaikea sanoa, kuinka paljon alkuperäisistä vitseistä on mukana, mutta kotimaisille elokuville tuttua myötähäpeää aiheuttavaa huumoria on mukana yllättävän vähän.
Täydellinen joulu ei myöskään sorru aivan niin usein epäkorrekteihin ja jopa epämiellyttäviin vitseihin kuten Varasto-elokuvat. On tässäkin ilkeän mustaa huumoria, mutta se on kirjoitettu fiksummin. Läpät eivät osu suoraan kohteisiinsa vaan kertovat enemmän itse hahmojen persoonista. Elokuva ei myöskään sukella aivan sinne puskafarssien ankeimpaan päätyyn, vaikka melko syvällä operoidaankin.
Miksi muuten joululeffan ensi-ilta on lokakuun lopussa eikä joulun alla? Onko se osa jotain suurempaa vitsiä?