Onko tämä kaikkien aikojen paras uusintafilmatisointi? Katso Top 10

2.9.2015 18:10

Yksi elokuvateollisuuden tapa pyrkiä välttämään riskejä on tehdä uusi versio kerran aiemmin jo filmatusta elokuvasta. Viime aikoina tätä menetelmää onkin käytetty ahkerasti. Uusintafilmatisoinnit ovat kuitenkin yleensä pettymyksiä. On niin paljon huonoja ja turhia uusintafilmatisointeja, että kuullessaan sanan remake elokuvafani poistaa aseesta varmistimen.

Onnistuneet uusintafilmatisoinnit ovat siis harvassa, mutta kyllä sellaisiakin on. Ohessa Episodin uusintafilmatisointien kymmenen kärki. Juttu julkaistiin ensimmäisen kerran Episodissa 8/2005.

Teksti: Jussi Huhtala

 

10 Ocean’s Eleven – Korkeat panokset

Kansi - Ocean's Eleven

Oscar-palkittu Steven Soderbergh saavutti tähän asti suurimman taloudellisen menestyksensä elokuvan Ocean’s Eleven uusintafilmatisoinnilla. Lewis Milestonen ohjaaman alkuperäisen Ocean’s Elevenin (suomenkieliseltä nimeltään Kovat kaverit) pääosassa oli Frank Sinatran ja hänen ystäviensä muodostama Rat Pack -viihdyttäjätiimi.

Sinatran tilalle Danny Oceanin rooliin tuli Soderberghin yhtiökumppani George Clooney ja lisäksi pestattiin liuta huippunäyttelijöitä kuten Brad Pitt ja Matt Damon. Vaikka käsikirjoitus on pantu uusiksi, perusidea on hyvin samankaltainen. Danny Ocean ja hänen kymmenen kyvykkään apurinsa muodostama joukkio ryöstää useita kasinoita Las Vegasissa yhtä aikaa.

Alkuperäisen Rat Packin karismaa on vaikea pistää paremmaksi, mutta Soderberghin päivitys on viihdyttävä ja tyylikäs elokuva. Kepeydestään huolimatta se on monien mielestä jopa alkuperäistä parempi. Vuonna 2004 sille tehtiin jatko-osa Ocean’s Twelve, jossa on samat henkilöhahmot, mutta täysin uusi tarina, sillä alkuperäiselle ei aikoinaan jatko-osaa tehty.

 

9 Cape Fear

Kansi - Cape Fear

Martin Scorsese päätti hieman yllättävänä urasiirtona filmata uudestaan J. Lee Thompsonin elokuvan Cape Fear vuodelta 1962, jota on esitetty Suomessa myös nimellä Tuomitun kosto.

Pikkukaupungin lakimies Sam Bowden (Nick Nolte) on vuosia sitten pistänyt vaarallisen raiskaajapsykopaatin Max Cadyn (Robert De Niro) telkien taakse. Nyt Cady on kärsinyt tuomionsa ja alkaa ahdistella lakimiestä sekä hänen perhettään. Tarinaa ei sinänsä ole juuri muuteltu, mutta alkuperäiseen Cape Feariin verrattuna Scorsese toi mukaan persoonallista näkemystään, joka näkyy henkilöhahmojen monikerroksisuudessa.

De Niron esittämä Max Cady on tatuoitu koston enkeli, joka siteeraa raamattua ja Nietzscheä. Vuoden 1962 pääosanäyttelijät, karismaattiset Hollywood-legendat Robert Mitchum ja Gregory Peck tekevät cameo-roolit. Bernard Herrmannin alkuperäisen elokuvan komeaa musiikkia käytetään myös Scorsesen versiossa.

Cape Fear ei ole missään nimessä parasta Scorsesea, mutta se on yhtä kaikki laadukas uusintafilmatisointi, joka osoittaa Scorsesen taiturimaiset ohjaajankyvyt.

 

8 7 rohkeaa miestä

SeitsemAnrohkeaamiestA

Vaikka Akira Kurosawan Seitsemän samuraita sijoittuu 1500-luvun Japaniin, se sopii teemoiltaan lännenelokuvaan. Se ei toisaalta ole mikään ihme, olihan Kurosawa ottanut puolestaan vaikutteita klassisista westerneistä. Siinä mielessä Seitsemän samurain western-versiossa 7 rohkeaa miestä ympyrä sulkeutui.

Tuottaja Lou Morheim osti oikeudet Kurosawan elokuvaan ja maksoi niistä kokonaiset 250 dollaria. Lännenelokuvien veteraani John Sturges palkattiin ohjaajaksi. Pääosaan valittiin tuon ajan supertähti Yul Brynner. Muiksi näyttelijöiksi seitsikkoon löydettiin tuolloin vielä tuntemattomia, mutta lupaavia nimiä kuten Steve McQueen, Charles Bronson ja James Coburn. Seitsemää pyssysankaria vastassa on Eli Wallachin esittämä bandiittipäällikkö Calvera.

7 rohkeaa miestä on klassinen sankaritarina, joka tehtiin lännenelokuvan kulta-ajan lopulla, kun televisio oli valtaamassa alaa. Se oli viimeisiä suuria westernejä ennen Sergio Leonen ja spagettiwesternin läpimurtoa. Viime vuonna kuollut Elmer Bernstein vastasi mieleenpainuvasta tunnusmusiikista.

 

7 Il postino – Postiljooni

POSTELJOONI

Elokuvasta Il postino tuli yllättäen maailmanlaajuinen menestyselokuva. Se perustuu Antonio Skármetan romaaniin, joka on ilmestynyt suomeksi nimellä Nerudan postinkantaja.

Romaani on filmattu jo kerran vuonna 1983. Skármeta ohjasi itse siitä elokuvan, joka jäi kuitenkin vähälle huomiolle. Vasta Michael Radfordin ohjaama filmatisointi vuodelta 1994 teki postinkantajan tarinasta maailmankuulun.

Mario (Massimo Troisi) on italialiaisen kalastajakylän hieman yksinkertaisen tuntuinen postinkantaja, joka kuljettaa kirjeitä ja paketteja kuuluisalle runoilijalle Pablo Nerudalle (Philippe Noiret). Italiaan maanpakoon tulleen Nerudan ja Marion välille syntyy ystävyyssuhde. Mario kiinnostuu runoudesta ja oppii millainen voima runoudella voi olla. Nerudan taustatuella Mario pääsee tutustumaan kauniiseen tarjoilijaan Beatriceen (Maria Grazia Cucinotta).

Synnynnäisestä sydänviasta kärsinyt Massimo Troisi kuoli pian elokuvan valmistumisen jälkeen vain 41-vuotiaana eikä ehtinyt nähdä Il postinon menestystä.

 

6 Ben-Hur

Kansi - BenHur

Raamatullinen jättispektaakkeli Ben-Hur oli oman aikansa kallein elokuva. Siitä tuli suuren riskin ottaneen MGM-studion onneksi kuitenkin suurmenestys, joka voitti ennätykselliset 11 Oscaria. Vastaavaan Oscar-menestykseen on pystynyt sen jälkeen vain Titanic ja Taru sormusten herrasta: Kuninkaan paluu.

Hollywood-veteraani William Wylerin ohjaama Ben-Hur ei kuitenkaan ollut ensimmäinen kerta kun kenraali Lew Wallacen romaani filmattiin. Jo vuonna 1907 siitä tehtiin lyhytelokuva. Vuonna 1925 Ben-Hurista filmattiin täyspitkä suurtuotanto, joka puolestaan oli kaikkien aikojen kallein mykkäelokuva. Wyler oli jo vuoden 1925 Ben-Hurissa mukana apulaisohjaajana.

Wylerin vuoden 1959 versio on kuitenkin se tunnetuin Ben-Hur. Charlton Heston on nimiroolissa juutalaisena ylimyksenä, joka joutuu roomalaisen lapsuudenystävänsä Messalan petoksen takia kaleeriorjaksi.

Lähes neljä tuntia kestävä Ben-Hur on ehkä ylipitkä ja melodramaattinen mammutti, mutta se on silti oman lajinsa huippua, joka kannattaa katsoa pelkästään legendaarisen vaunukilpailukohtauksen takia.

 

5 Kourallinen dollareita

Kansi - fistfulOfDollars

Kourallinen dollareita oli ensimmäinen osa Sergio Leonen dollaritrilogiasta, jonka yhteisenä tekijänä oli Clint Eastwoodin esittämä päähenkilö.

Leone oli havainnut 7 rohkean miehen tekijöiden tapaan, että Akira Kurosawan samurai-elokuvien tarinoista saa muokattua hyviä lännenelokuvia. Kourallinen dollareita perustuu selkeästi Kurosawan Yojimboon vuodelta 1961, vaikka siihen ei virallisesti hankittukaan oikeuksia. Miekat ovat vaihtuneet revolvereihin ja Toshiro Mifunen esittämä samurai Eastwoodin esittämään muukalaiseen nimeltä Joe. Hän saapuu elokuvan alussa kaupunkiin, jota hallitsee kaksi kilpailevaa rosvojoukkoa. Joe päättää ottaa tilanteesta taloudellisen hyödyn irti.

Kourallinen dollareita kuvattiin tuon ajan spagettiwesternien tapaan halvalla Espanjassa. Leonen tyyli oli vasta kehittymässä, mutta Kourallisessa dollareita on jo mukana ne elementit ja teemat, jotka näkyvät Leonen myöhemmissä mestariteoksissa.

Yojimbon kierrätys jatkui vuonna 1996 Walter Hillin elokuvalla Last Man Standing, jonka pääosaa esitti Bruce Willis.

 

4 The Thing

Kansi TheThing

John W. Campbell Jr:n novelli Olento oli pohjana 50-luvun scifi-elokuvalle The Thing from Another World, suomenkieliseltä nimeltään ”Se” toisesta maailmasta, jonka ohjasi Christian Nyby. Tosin monien mielestä varsinainen ohjaaja oli sen tuottaja Howard Hawks. Oli miten oli, alkuperäinen The Thing on klassikko, joka antoi vaikutteita vaikkapa sellaisiin elokuviin kuin Invasion of the Body Snatchers ja Alien.

Tehokkailla kauhuelokuvilla (Halloween, Usva) maineensa luonut John Carpenter teki The Thingistä uuden version vuonna 1982. Tutkijaryhmä löytää Etelämantereelta muotoa muuttavan olion, joka tekee ryhmästä selvää yksi kerrallaan.

Carpenterin The Thing ei aikoinaan menestynyt erityisemmin, mutta nykyään sillä on laaja kannattajakunta. Aika on ehkä ajanut tehosteiden ohi, mutta itse elokuva on jäätävä sekoitus kauhua, klaustrofobiaa ja paranoiaa. Carpenter on sittemmin itse joutunut kierrätyksen kohteeksi. Hänen elokuvistaan päivityksen ovat saaneet Hyökkäys poliisiasemalle ja Usva.

 

3 Kärpänen

The_Fly_(1986)_poster

Kärpänen eli The Fly perustuu alun perin Playboyssa vuonna 1957 julkaistuun George Langelaanin novelliin. James ”Shogun” Clavell muokkasi siitä käsikirjoituksen Kurt Neumannin ohjaamaan Kärpänen-elokuvaan vuodelta 1958. Pääosassa oli kauhuelokuvan legenda Vincent Price.

Kun omalaatuinen kanadalaisohjaaja David Cronenberg tarttui aiheeseen, ei ollut ihme, että elokuva poikkesi alkuperäisestä. Ihmisruumiin muutoksia muissakin elokuvissaan käsitelleelle Cronenbergille Kärpänen oli oivallista materiaalia. Cronenberg ja käsikirjoittaja Charles Edward Pogue lisäsivät tarinaan psykologisia ulottuvuuksia ja synkkiä tunnelmia. Jeff Goldblum esittää tiedemiestä, joka on keksinyt ainetta siirtävän teleportaatiolaitteen. Sitähän pitää tietysti kokeilla henkilökohtaisesti ja jotain menee pieleen. Koneeseen eksynyt kärpänen aiheuttaa kammottavan mutaation.

Sekä alkuperäisestä elokuvasta että Cronenbergin versiosta tehtiin ykkösosaa selkeästi heikommin menestyneet jatko-osat. Seuraava uusintafilmatisointikin on kaavailuissa.

 

2 Scarface – Arpinaama

Kansi - Scarface

Vuoden 1983 Scarface poikkeaa aika lailla Howard Hawksin alkuperäisestä elokuvasta vuodelta 1932. Kun Brian De Palma ohjasi Oliver Stonen käsikirjoittaman uuden version, ei jäljelle jäänyt kuin tarinan runko. Al Caponea muistuttava päähenkilö on muutettu kuubalaiseksi emigrantiksi ja tapahtumapaikka on Chicagon sijaan Miami.

Alkuperäisen elokuvan tapaan myös De Palman Scarface kertoo alamaailman vaikuttajan nousun ja tuhon. Kuubalainen pakolainen ja pikkurikollinen Tony Montana (Al Pacino) saapuu Yhdysvaltoihin paremman elämän toivossa. Ystävänsä Mannyn (Steven Bauer) avulla Tonysta tulee yksi alamaailman kuninkaista. Al Pacinon roolityö on elokuvan ehdoton selkäranka. Hän esittää Tony Montanaa valtaisalla intensiteetillä.

Armottoman väkivaltainen Scarface oli ilmestyessään lähes poikkeuksetta kriitikkojen inhoama elokuva. De Palma oli jopa Razzie-ehdokkaana huonoimmasta ohjauksesta. Vuosien myötä De Palman Scarfacesta on kuitenkin tullut itsenäinen klassikko, joka on saanut lukuisia jäljittelijöitä.

 

1 Maltan haukka

Kansi - MaltanHaukka

Dashiell Hammettin salapoliisiromaani Maltan haukka filmattiin ensimmäisen kerran vuonna 1931. Myös vuoden 1936 Bette Davis -elokuva Satan Met a Lady perustui samaan teokseen. Kun John Huston tarttui esikoisohjauksenaan Hammettin teokseen, oli kyseessä siis jo romaanin kolmas filmatisointi.

Pääosan esittäjäksi yksityisetsivä Sam Spaden rooliin päätyi lähinnä roiston rooleja sivuosissa aiemmin esittänyt Humphrey Bogart, jonka läpimurtoelokuviin Maltan Haukka kuuluu. Huston ja Bogart tekivät myöhemmin yhdessä myös klassikkoelokuvat Sierra Madren aarre ja Afrikan kuningatar.

Maltan haukan menestysresepti oli yksinkertainen. Huston päätti aikaisemmista versioista ja yleisestä Hollywoodin käytännöstä poiketen olla mahdollisimman uskollinen alkuperäistekstille.

Hustonin tyylikkään ohjauksen ja loistavien näyttelijöiden avulla Hammettin romaanista tehtiin yksi kaikkien aikojen salapoliisielokuvia. Maltan haukasta tuli elokuvaa siteeraten unelmien rakennusainetta, ”the stuff that dreams are made of”.

Lisää luettavaa