Adam Sandler ja Drew Barrymore rakastuivat ensimmäisen kerran The Wedding Singerissä – ja yleisö rakastui heihin. Myöhemmin heidän kemiansa kannatteli myös Aina eka kerta -elokuvaa. Nyt, 16 vuotta ensitreffien jälkeen Sandler ja Barrymore tekevät jälleen yhteistyötä romanttisessa komediassa Lomapainajainen.
Teksti: Jouni Vikman
Haastattelut: Warner Bros.
Lomapainajaisen ohjaaja Frank Coraci on saanut todistaa tähtiensä kemioiden yhteensopimista alusta lähtien, sillä hän ohjasi myös vuoden 1998 The Wedding Singerin.
– Heillä natsasi saman tien, Coraci muistelee.
– He olivat nuoria ja pitivät hauskaa. Iso osa siitä mikä sai elokuvan toimimaan oli kuinka vaivattomasti he pelasivat yhteen. Vaikka he Lomapainajaisessa sanailisivat kuinka rankasti, pinnan alla on aina sympaattisuutta, joka tulee heidän keskinäisestä kunnioituksestaan ja välittämisestään.
Adam Sandler vahvistaa itsensä ja Drew Barrymoren välisen ystävyyden ja kunnioituksen, mutta tarjoaa toisen selityksen heidän elokuvapariskuntiensa menestykselle.
– Emme tunne minkäänlaista vetoa toisiimme. Drew on nähnyt minut ilman paitaa ja on vain kävellyt nauraen pois, hän vitsailee.
– Hei, olen nähnyt sinut paidatta ja olen edelleen tässä, Barrymore heittää takaisin.
– Adam ja minä olemme aina olleet samalla aaltopituudella. Hänen kanssaan on upea työskennellä. Mietimme aina miten saisimme hahmoistamme mahdollisimman aitoja ja näemme siinä paljon vaivaa, mutta samalla voimme hassutella vapautuneesti, hän jatkaa.
Lomapainajainenkin sai alkunsa, kun Barrymore ja Sandler kaikkien työ- ja perhekiireidensä keskellä ehtivät istahtaa lounaalle ja innostuivat uudelleen työskentelemään yhdessä.
– Olimme kumpikin sitä mieltä, että olisi korkea aika polkaista jotakin käyntiin. Sitten Adam löysi meille ison ja hauskan komedian, jossa on myös koskettavuutta.
– Sanoin, että Drewsky, luulen löytäneeni jotain hyvää, vilkaisisitko sitä, Sandler muistelee.
– Ja ennen kuin arvasinkaan, olimme matkalla Afrikkaan.
Lomapainajainen päivittää ystävysten romanttisten komedioiden kaavaa, sillä heidän hahmonsa Jim ja Lauren ovat yksinhuoltajavanhempia. Toimeentulosta ja kasvattamisesta huolehtiminen on tehnyt rakkauden etsimisestä monimutkaisempaa. Aikuisten romanttiset unelmat ja toiveet täytyy sovittaa koulun jälkeisten aktiviteetteihin, lastenvahtiongelmiin, kotiintuloaikoihin ja jälkikasvun hankaliin kysymyksiin. Kiikarissa ei ole vain täydellinen puoliso itselle vaan myös hyvä huoltaja lapsille.
Coracin mukaan elokuvan ajoitus on täydellinen.
– Tarinalle sopii, että Drew ja Adam ovat muuttuneet, he ovat hahmojensa lailla vanhempia ja ymmärtävät sen tuomat vastuut, hän toteaa.
– Aikaisemmissa elokuvissa kyse oli ensirakkaudesta ja yhteisen elämän aloittamisesta. Nyt he tuovat oman perspektiivinsä elämää jo kokeneiden aikuisten rooleihin.
Barrymoren mukaan elokuva tarjoaa todellisuuspakoa todellisuuden kautta.
– Siinä saa nauraa asioille, jotka kuitenkin käsittelevät oikeaa elämää, rakkautta ja avioliiton ja perhe-elämän jokapäiväisyyksiä. Mukana on sydämellisiä ja merkityksellisiä hetkiä, jotka koskettavat mutta saavat hyvälle mielelle.