Vuosituhannen alusta lähtien elokuvayleisöille on ollut selvää, ettei Keski-Maahan ole parempaa opasta kuin Peter Jackson. Sen sai kokea myös joukko kansainvälisiä toimittajia, joille Jackson halusi ehdottomasti näyttää jotain erityistä vierailulla Stone Street -studioilla Uudessa-Seelannissa.
Toimittajajoukko ehtii havaita, ettei K-hallin ovi ole vain ovi yhteen Stone Street -studion valtavista kuvaushalleista, se on portti Järvikaupunkiin. Yksinäisen vuoren juurella kyyhöttävä kaupunki oli aikoinaan vilkas kauppapaikka. Nyt sen 44 horjuvan oloisen puutalon lomassa liikkuu vain veden päällä leijuva usva.
Hobitti-trilogian lavastajaveteraani Dan Hennah kertoo, että huteruus on suurella vaivalla aikaansaatu vaikutelma, ja törmää yhtä taloa kannattelevaan tolppaan. Vahinkoa ei kuitenkaan tapahdu, sillä tolppa on kumia, sillä toimintakohtauksissa ei tarvita onnettomuuksia.
Muutenkin Järvikaupunki on elokuvataikaa. Järvi on matala allas, jonka vesi on värjätty samean siniseksi. Siinä kelluva jää on vahaa. Lumi kulkureiteillä – suolaa. Kaalit kottikärryissä?
– Ne ovat oikeita, Hennah toteaa. – Ne alkavat nopeasti haista.
Järvikaupunki on trilogian isoin lavastekokonaisuus, joka on pystytetty ja pakattu useaan otteeseen. Tämä on viimeinen kerta, sillä Smaug on tulossa. Siksi Peter Jackson haluaa näyttää ne nyt, ennen kuin lohikäärmeen vahva pyrstö ja tulinen hengitys kylvävät tuhoa.
Järvikaupunkin jälkeen vastassa on Richard Armitage, joka on keskivertoihmistä pidempi siviilivaatteissa, kun ei esitä kääpiöiden johtaja Thorin Tammikilpeä.
– Thorin on parhaimmillaan, kun hänellä on toimintasuunnitelma. Riippumatta siitä pystyykö hän toteuttamaan sen vai ei, näyttelijä aprikoi. – Eikä hänellä ole suunnitelmaa mitä seuraavaksi tapahtuu, kun hän vajoaa samaan hulluuteen, joka valtasi hänen isoisänsä. Siitä tulee alkukipinä sotajoukoille, jotka marssivat kohti Yksinäistä vuorta vaatimaan kulta-aarretta.
Vain yksi pystyy vastustamaan valtavan aarteen riivausta. Bilbo Reppulin on tehtävä vaikea valinta pelastaakseen ystävänsä. Hän ei tiedä, että vielä suurempi vaara on edessä. Gandalfin varoitukset Sauronin paluusta ovat kaikuneet kuuroille korville. Haltioiden, kääpiöiden ja ihmisten kootessa joukkojaan pimeän ruhtinaan örkkiarmeija on myös matkalla kohti Yksinäistä vuorta. Bilbo, joka toivoi vain pientä seikkailua, joutuu taistelemaan henkensä edestä viiden armeijan sodassa.
– Se on kiinnostavaa, koska loppujen lopuksi yleisö näkee kaiken Bilbon silmin. Hän on jokamies keskellä sotaa, toteaa Philippa Boyens.
Boyens kuuluu Jacksonin, Fran Walshin ja Guillermo del Toron kanssa tiimiin, joka muokkasi trilogian Hobitti-kirjasta ja Taru sormusten herrasta -saagan loppuliitteistä. Hän lupaa viimeisen Hobitti-elokuvan sisältävän yllätyksiä.
– Se ei ole Taru sormusten herrasta -elokuvien toisinto. Se ei voi olla Kuninkaan paluu, vaikka viiden armeijan sota on ehkä suurempi kuin Gondorin taistelu, jos voitte kuvitella sellaista. Ja Bilbon kohtalossa on ero Frodoon. Se on oikeastaan aika surullinen tarina.
Tarvitaanko siis nenäliinoja?
– Luulen niin, Boyens nyökkää.
Toimittanut Jouni Vikman
Haastattelut ja kuvat © Warner Bros. Entertainment Inc. / MGM Pictures Inc.
Hobitti – Viiden armeijan taistelu tuli ensi-iltaan 10. joulukuuta.