Kahdeksankymmentä vuotta ensiesiintymisensä jälkeen The Lone Ranger ratsastaa jälleen. Mutta tällä kertaa hänellä on vertaisenaan kumppanina Tonto, jonka erikoisen intiaanipersoonan pystyy vain Johnny Depp tulkitsemaan.
Teksti: Johanna Juntunen, Los Angeles
The Lone Rangerilla on pitkät perinteet Yhdysvalloissa. Oikeutta puolustavan naamiosankarin ja intiaanisoturin seikkailut alkoivat lasten radiokuunnelmana 1933, ja sarja alkoi pyörimään televisiossa 1949. Ensimmäinen The Lone Ranger -elokuva ilmestyi 1956, ja sitä seurasi jatko-osa kaksi vuotta myöhemmin.
Pirates of the Caribbean -elokuvat tuottanut Jerry Bruckheimer haki elokuvaoikeuksia uutta filmatisointia varten viiden vuoden ajan ennen kuin lupa heltisi. Tuottaja uskoo lännenelokuvien paluuseen.
– Tiedän, että tämä on oikea aika lännenelokuvien uudelle nousulle. Aivan kuten tiesimme Gore Verbinskin kanssa, että merirosvoelokuvien renessanssi oli tulossa, kun aloitimme ensimmäisen Pirates-elokuvan valmistelut kymmenen vuotta sitten. Ihmiset eivät ole pitäneet näistä lajityypeistä turhan takia kautta elokuvahistorian, Bruckheimer kertoo Las Vegasissa.
Myös Johnny Depp uskoo, että humoristinen seikkailu vetoaa katsojiin maailmanlaajuisesti.
– Vanhemmat amerikkalaiset tuntevat the Lone Rangerin ja Tonton, sillä he kasvoivat sarjan parissa. Mutta suurimmalla osalla amerikkalaisista ei ole mitään käsitystä koko hahmoista. Siinä mielessä ei ole mitään väliä myöskään sillä, että kansainvälinen yleisö ei tunne tarinaa. Halusin lapsena nähdä kesälomalla elokuvia, jotka koskettivat minua ja jotka saivat minut pyörryksiin. The Lone Ranger on sellainen elokuva; suuri viihdyttävä seikkailu, Depp kehaisee.
Elokuva keskittyy siihen, miten John Reidista tuli The Lone Ranger, mutta tällä kertaa tarina on kerrottu Tonton näkökulmasta. Verbinski piti näkökulman muuttamista oleellisena.
– Kun Johnny Depp näyttelee Tontoa, hahmo ei voi olla sivuosassa. Hänen ja Lone Rangerin välille oli luotava tasapaino niin, että he ovat samanarvoisia. Keskustelimme elokuvasta Johnnyn kanssa vuosien mittaan eri elokuviemme kuvaamisen puitteissa, mutta en tiennyt, että hän oli kehitellyt Tonton hahmoa jo pitkälle, kunnes hän pyysi minua ohjaamaan elokuvan, Verbinski sanoo.
Myös sorrettuja ja altavastaajia usein näyttelevä Depp halusi nostaa Tonton suurempaan rooliin.
– Amerikan intiaaneja on aina kohdeltu huonosti elokuvissa. Heidät näytetään yleensä verenhimoisina villeinä. En halunnut esittää Tontoa Lone Rangerin palvelijana, kuten opimme tuntemaan hänet televisiosarjassa. Tonto on tässä elokuvassa omanarvontuntoinen ja kunniallinen soturi. Se on minun pieni yritykseni korjata aiemmin tapahtuneet vääryydet intiaanien kuvaamisen suhteen.
Tonto on intiaanikieltä, ja se tarkoittaa ”luotettavaa opasta” ja ”oman tiensä kulkijaa”. Deppinkin suonissa virtaa muutama pisara intiaaniverta, ja hänestä tuli elokuvan myötä comanche-heimon kunniajäsen.
– Navaho- ja comanche-intiaanit antoivat tuotannolle siunauksensa. He kohtelivat meitä erittäin hyvin ja loimme uusia ystävyyssuhteita. Sitten sain eräänä päivänä puhelinsoiton Ladonna Harrisilta, joka on comanche-aktivisti. Hän oli päättänyt adoptoida minut heimoonsa. Comanche-heimon jäsenyys on todennäköisesti suurin kunnianosoitus, jonka koskaan tulen saamaan, vakuuttaa Depp.
Näyttelijä on aina valinnut erikoisia rooleja, joissa hän muuttaa ulkonäköään rajusti aina Saksikäsi Edwardista merirosvokapteeni Jack Sparrow’hin ja Tontoon. Siinä missä Sparrow’n innoittajana oli Rolling Stones -kitaristi Keith Richards, Tonto sai visuaalisen ilmeensä maalauksesta.
– Näin maalauksen intiaanisoturista, jonka kasvoihin oli maalattu raitoja, joskin erilaisia kuin Tontolla. Kasvojen maalaaminen oli todella tärkeää hahmon menneisyyden kannalta. Vietin meikattavana pari tuntia joka päivä paitsi silloin, kun jätin sotamaalauksen kasvoilleni yön ajaksi. Tein sen usein, sillä se säästi aikaa aamuisin. Meikki tuntui epämukavalta ja näyttää hassulta, mutta mielestäni lopputulos oli vaivan arvoinen. Mitä tulee Tonton erikoiseen päähineeseen, samaisessa taulussa soturin takana lensi varis tai korppi. Ensin näytti siltä kuin korppi olisi istunut miehen päässä, joten päätin, että on parasta laittaa päähäni kuollut lintu. Korppi ohjaa Tonton sielua, selittää Depp.
Vaikka korppi puuttuukin Deppin päästä Mandarin Oriental -hotellissa tehdyssä haastattelussa, hän on erikoinen näky rikkinäisessä ja ylisuuressa huopahatussa, kuluneessa mokkatakissa ja riekaleisissa farkuissa.
Uudessa Meksikossa ja etelä-Kaliforniassa filmatun seikkailun kuvauksissa ei vältytty onnettomuuksilta. Oikutteleva hevonen heitti Deppin selästään, mutta näyttelijä selvisi säikähdyksellä.
– En ole varma, oliko kyse vahingosta. Uskon, että hevonen oli suunnitellut koko jutun. Olimme ratsastaneet erinäisiä polkuja pitkin, ja kaikki meni hyvin. Sitten siirryimme ratsastamaan lähemmäksi kameroita. Hevoseni Scout innostui hyppäämään muutamien esteiden yli. Reagoin kiskomalla suitsista, ja sen jälkeen kaikki tapahtui hyvin nopeasti mutta samaan aikaan hitaasti. En edes ehtinyt tuntea pelkoa. Lensin tantereeseen, mutta roikuin kiinni hevosen harjasta yrittäen päästä takaisin sen selkään. Lopulta tajusin päästää irti, ja hevonen nosti etujalkansa ylös niin, etten murskaantunut sen alle. Scoutin vaisto pelasi onneksi hyvin.
The Lone Ranger tulee ensi-iltaan 3.7.2013.