Michael Haneke katsoo elämän päättymistä suoraan silmiin

15.2.2013 06:30

Itävaltalainen mestariohjaaja Michael Haneke, 70, on tehnyt taidetta yleisönsä piinaamisesta. Haneken tinkimättömät ja katsojan kiemurtelemaan saavat elokuvat ovat käsitelleet aiemmin muun muassa perheen kollektiivista itsemurhaa (Seitsemäs manner), järjetöntä väkivaltaa (Bennyn video, Funny Games), rasismia ja muukalaisvihaa (Tuntematon koodi, Kätketty), tukahdutettua seksuaalisuutta (Pianonopettaja), sivilisaation romahdusta (Suden aika) ja natsi-Saksan syntyä (Valkoinen nauha).

Nyt Haneke on tehnyt elokuvan aiheesta, joka koskettaa lopulta meitä kaikkia. Halusimme tai emme. Rakkaus käsittelee nimestään huolimatta kuolemaa. Kyseessä on oodi elämän päättymiselle, arvokas, tinkimätön ja yksi niitä harvoja teoksia, joka oikeasti auttaa meitä hyväksymään kuolevaisuutemme.

Yksinkertainen tarina kertoo päälle 80-vuotiaista ja yli kuusi vuosikymmentä yhdessä olleesta pariisilaisesta avioparista, jonka tuttu ja turvallinen arki mullistuu, kun toinen saa aivohalvauksen. Haneke kuvaa inhimillistä tragediaa, rakkaan luhistumista ja puolison pinnistelyä, suurella tunteella ja viisaudella.

Rakkauden maailmanvalloitus alkoi Cannesista, jatkui Euroopan elokuva-akatemian palkintopöydän putsaamisella ja huipentuu tässä kuussa pidettävään Oscar-gaalaan. Vieraskielisten elokuvien lisäksi Rakkaus on ehdolla poikkeuksellisesti vuoden parhaaksi elokuvaksi englantia puhuvien Hollywood-tuotantojen rinnalla. Haneke sai itse ehdokkuuden parhaasta ohjauksesta ja käsikirjoituksesta ja ranskalainen näyttelijäikoni Emmanuelle Riva parhaasta naispääosasta. Riva täyttää Oscar-päivänä 24. helmikuuta 86 vuotta ja on Oscar-historian vanhin pääroolista ehdolle päässyt naisnäyttelijä.

– Olin Emmanuellen pauloissa nuoruudessani nähtyäni elokuvan Hiroshima, rakastettuni. Kun ryhdyimme etsimään naispääosanesittäjää Rakkaudelle, kutsuimme koekuvauksiin kaikki kyseisen ikäryhmän tärkeimmät näyttelijät Ranskassa. Emmanuelle oli alusta saakka ehdoton suosikkini. Ei vain siksi, että hän on loistava näyttelijä, vaan koska hän pystyi muodostamaan niin upean ja uskottavan parin Jean-Louis Trintignant’n kanssa, Haneke toteaa Cannesin Majestic Hotelin sviitissä.

Muun muassa Bernardo Bertoluccin Fasistin (1970) ja Krzysztof Kieslowskin trilogiahuipennuksen Kolme väriä: Punainen (1994) päärooleista tunnetun Trintignant’n kanssa ohjaaja oli halunnut työskennellä jo pitkään. Haneke kertoo jopa käsikirjoittaneensa elokuvan 82-vuotiaalle näyttelijälegendalle, joka ei ollut esiintynyt valkokankaalla kymmeneen vuoteen ennen Rakkautta.

– Ilman Jean-Louis’ta ei olisi varmaan koko elokuvaa. Hän myös vaikutti nimen valintaan. En aluksi tiennyt miksi kutsua elokuvaa. Yksi vaihtoehto oli ”Musiikki päättyy”, koska molemmat hahmot ovat entisiä musiikinopettajia. Olessamme kerran lounaalla esittelin hänelle kaikki 20 nimivaihtoehtoa. Jean-Louis kysyi miksen kutsuisi elokuvaa pelkästään ”Rakkaudeksi”, koska siitä tarina hänen mielestään kertoo. Se oli mielestäni loistava idea. Jos kyse olisi ollut perinteisestä rakkaustarinasta, en olisi ikinä valinnut kyseistä nimeä. Se olisi ollut liian ilmeistä, Haneke perustelee.

Teksti: Tuomas Riskala, Cannes

Lue lisää Michael Hanekesta ja Rakkaus-elokuvasta uudesta Episodista 2/2013.

Lisää luettavaa