Peter Franzén on monilahjakas tyyppi: hän on paitsi näyttelijä ja ohjaaja myös kirjailija. Franzénin omaelämäkerrallinen esikoisromaani Tumman veden päällä (2010) tunnetaan myös hänen itsensä ohjaamana elokuvana. Franzén jatkoi tarinaa vuonna 2013 ilmestyneessä romaanissa Samoilla silmillä.
Franzénin uusi kirjallinen teos on jotain erilaista. Särkyneen pyörän karjatila ei enää perustu lapsuuden ja nuoruuden kokemuksiin, vaan se on kuvitteellinen tarina, joka sijoittuu 1950-luvulle ja tapahtuu yhden päivän aikana.
Yhdenpäivänromaania ovat suomalaisessa kirjallisuudessa kokeilleet esimerkiksi Antti Tuuri Pohjanmaassa ja Mikko Rimminen Pussikaljaromaanissa. Franzénin kirjan maalaisympäristö ja kansanomaisuus tuovat mieleen myös Veikko Huovisen tai Heikki Turusen kirjat: mukana on räväkkää huumoria ja rempseitä hahmoja.
Särkyneen pyörän karjatila sijaitsee jossakin Pohjois-Suomessa. Tapahtumat keskittyvät suvun matriarkan, 80-vuotiaan Kaino-emännän, syntymäpäivien ympärille. Sukulaisten ja vieraitten kokoontuminen ei kuitenkaan ole pelkkää juhlaa, vaan mukana on välienselvittelyjä ja intohimoja, eli toisin sanoen romaanissa ryypätään, naidaan ja tapellaan suomalaiskansalliseen tapaan.
Vaikka Särkyneen pyörän karjatila on humoristinen kertomus, se sisältää myös vakavia ja synkkiäkin teemoja. Sodan läheisyydestä muistuttavat pervitiini ja maahan kätketty Parabellum-pistooli, joka tuo mieleen lisää yhteyksiä Tuurin Pohjanmaahan.
Franzénilla on kyky kuvata uskottavia tapahtumia ja hahmoja, jotka sijoittuvat sodanjälkeiseen maaseudun Suomeen. Lyhyistä luvuista ei tosin synny kovin muistettavaa kokonaisuutta, ja romaani jää sarjaksi episodimaisia väläyksiä. Siitä huolimatta Franzénin kirjallinen lahjakkuus tulee esille. Franzén ei selvästikään ole saanut kustannussopimusta siksi, että hän on kuuluisa näyttelijä, vaan siksi että hän on taitava kirjoittaja.
Jussi Huhtala
★★★
Särkyneen pyörän karjatila. Kirjoittanut Peter Franzén. Kustantaja Tammi. 323 sivua.