Adam Sandler on mies, joka ei halua tehdä haastatteluja. Hänen mielestään lehdistö vääristelee hänen sanojaan, ja miestä on vaikea saada kertomaan uusista elokuvistaan maailman elokuvalehdistölle. Cancunissa Meksikossa hyvin rennon oloinen Sandler kuitenkin asteli valikoidun toimittajajoukon eteen kertomaan uudesta elokuvastaan Pixels.
Sandler vaikuttaa hyvin tavalliselta perheenisältä, ei filmitähdeltä. Asuvalinta oli kaikkea muuta kuin Hollywoodin glamouria – sortsit ja t-paita sopivat hyvin Meksikon lämpöön, joten niillä mennään. Hän ei vaikuta hermostuneelta vaan naureskelee useille kysymyksille, ja ottaa suvereenisti toimittajajoukon haltuunsa. Harvalle on tilaisuuden jälkeenkään selvää onko kyseessä todellinen juntti vai älykäs bisnesmies ja näyttelijä.
Sandler ei ole koskaan ollut kriitikoiden suosikki, ja hän jakaa mielipiteet tasan kahtia. Toinen puoli rakastaa hänen vitsejään ja toinen puoli ei halua nähdä hänen naamaansa yhdessäkään elokuvassa. Kyseessä on kuitenkin mies, jonka elokuvat ovat tuottaneet maailmanlaajuisesti satoja miljoonia.
– Kritisointi, viha ja rakkaus ovat parhaita palautteita, mitä näyttelijä tai kukaan viihteen tekijä voi työstään saada. Olen tehnyt komediaa paljon, ja se on vahvuuteni. Samat vitsit eivät voi naurattaa kaikkia ja sehän on pelkästään positiivinen asia. Olemme yksilöitä, eivätkä kaikkien kemiat voi kohdata, Sandler kertoo.
Elokuvien katsoja vaativat paljon maksamastaan lipusta. Viihdytysarvo on korkea, tarinan pitää olla toimiva ja nimekkäät näyttelijät ovat plussaa. Nyt on kyseessä elokuva, joka kertoo avaruusolioiden maan päälle lähettämistä ilkeistä 80-luvun pelihahmoista.
– Itse tarinahan on täysin järjetön ja uskottavuudesta ei tässä elokuvassa olekaan kyse, mutta se oli tekemisessä parasta. Meillä ei ollut mitään rajoja, vaan meillä oli hauskaa alusta loppuun. Miksi asioita pitäisi tehdä aina saman kaavan mukaisesti? Sandler kysyy.
Pixels-elokuvan on ohjannut Chris Columbus, jonka meriittilistalta löytyy kaikkea Harry Pottereista Mrs Doubtfire – Isä sisäkkönä -komediaan. Päärooleista löytyvät Sandlerin lisäksi Kevin James, Peter Dinklage, Michelle Monagan ja Josh Gad. Elokuvassa nähdään myös cameo-rooleissa muutamia mielenkiintoisia hahmoja kuten Martha Stewart ja Serena Williams.
– Jokainen, jolle kerroimme tästä elokuvasta, nauroi suhteellisen hullulle tarinalle ja juuri siksi saimme kaikki ne ihmiset mukaan. Olemme myös kaikki sitä sukupolvea, jolle 80-luvun videopelit todellakin merkitsevät jotain. Kukapa ei haluaisi taistella Pac-Mania vastaan, Sandler naurahtaa.
Pixels sai ensi-iltansa Yhdysvalloissa pari viikkoa sitten, eikä se menestynyt toiveiden mukaisesti. Se on kuitenkin jo tuottanut kymmeniä miljoonia dollareita. Hollywoodin ihmeellisessä maailmassa asiat vääristyvät helposti. Kohderyhmän valinta on taidetta ja mainoskampanjoiden toteutus on avainasemassa. Hiukan liian vanhoille suunnattu kampanjointi ei toiminut varovaisessa USA:ssa, mikä vaikuttaa koko maailmaan. USA:ssa ikärajaksi oli asetettu naurettavan korkea K-13, kun taas Suomessa 7-vuotiaat pääsevät ihmettelemään pelihahmojen riehumista. Kuuden vuoden ero on suuri ja vaikuttaa asioihin monella tasolla.
– Tämä on elokuva kaikenikäisille, mutta ennen kaikkea näen sen toimivan vanhemmille, jotka menevät yhdessä kutakuinkin 10-vuotiaan lapsensa kanssa yhdessä sitä. Se ei ole yltiöväkivaltainen ja siinä on paljon huumoria. Pienimmät jätetään kotiin ja leffan jälkeen mennään kotiin yhdessä pelaamaan legendaarisia pelejä, Sandler selostaa innostuneesti.
Jokaisen vanhemman painajainen on lapsi, joka vain pelaa ja katsoo televisiota. Pelejä arvostava ja elokuvia tekevä Adam Sandler on kahden viihdemaailman ytimessä kasvavan lapsen isä.
– Elokuvat, televisio ja pelit ovat asia, joiden takia monet vanhemmat repivät hiuksia päästään. Lapseni tietävät mitä teen, mutta eivät missään tapauksessa ole koko aikaa ruudun edessä. Heillä on omat leikkinsä , mutta kun on aika pelata, silloin voiton vievät Angry Birds -pelit , siitä ei ole epäilystäkään.
(EPISODI/Semira Ben-Amor, Los Angeles)