Toy Story palaa valkokankaille viidennen pitkän elokuvansa myötä. Uudessa Pixarin animaatioseikkailussa nähdään jälleen Woody, Buzz Lightyear ja ennen kaikkea Jessie.
Viides elokuva ei ole yllätys, kun ottaa huomioon, kuinka hyvin vastaanotettuja ja menestyksekkäitä sarjan aiemmat osat ovat olleet.
Toy Story 5:n takana on ennen kaikkea käsikirjoittaja ja ohjaaja Andrew Stanton, joka on ollut mukana kirjoittamassa jokaista sarjan elokuvaa vuoden 1995 alkuperäisteoksesta lähtien.
Mutta jotta viides elokuva syntyisi, tarvittiin myös todella hyvä tarinaidea. Stanton kertoo siitä digitaalisessa lehdistötilaisuudessa, johon MovieZine osallistui.
– Kun minua pyydettiin tekemään Toy Story 5, mitään ideaa ei ollut olemassa. Sanoin siis: antakaa minun kirjoittaa jotain ja katsotaan, kiinnostavatko minua samat asiat, joita te haluatte minun käsittelevän.
– Minusta oli kiinnostavaa keskittyä Jessieen. Ja minusta oli kiinnostavaa tarkastella sitä tosiasiaa, että elektroniset laitteet päätyvät lasten käsiin paljon aiemmassa iässä kuin ennen – näin on ollut jo lähes vuosikymmenen ajan.
Uusi pahis: älylaite
Pixarin johto oli selvästi samaa mieltä, sillä Toy Story 5 kulkee juuri tähän suuntaan.
Eräänä päivänä lelut kohtaavat uuden uhan, kun heidän omistajansa Bonnie saa iPadia muistuttavan laitteen nimeltä LilyPad, joka vie kaiken hänen huomionsa.
Toy Story -sarjassa on nähty pitkä rivi ikimuistoisia pahiksia, vaikka Stanton ei itse kuvailisi LilyPadia juuri sillä sanalla.
– Pahis kuulostaa henkilöltä, jolla on pahoja aikomuksia. Minua kiinnostavat enemmän hahmot, jotka vain tekevät sitä, mihin uskovat, mutta sattuvat olemaan muiden tiellä. Esimerkiksi Buzz Lightyear oli ensimmäisen Toy Storyn antagonisti. Hän oli Woodyn tiellä.
Elokuvan aikana LilyPad seisoo jatkuvasti päähenkilöiden tiellä ja sabotoi heidän yrityksiään saadakseen Bonnien jakamattoman huomion. Stantonille oli kuitenkin tärkeää antaa hahmolle ymmärrettävä motiivi.
– Ajattelin, että teknologia tulee tämän lapsen huoneeseen vanhempien kautta, koska he haluavat auttaa häntä saamaan ystävän. LilyPadilla on siis sama tavoite kuin leluilla: auttaa lasta. Sen käsitys siitä, miten se pitäisi tehdä, on vain hyvin erilainen.
– Se on ohjelmoitu toimimaan hyvin tarkkojen tietojen perusteella. Se on erittäin houkutteleva lapselle, koska se tarjoaa juuri sitä, mitä tämä haluaa, ja siksi se saa kaiken huomion.
”Lapsilla on nykyään vaikeaa”
Fyysisten lelujen ja digitaalisten näyttöjen välinen kamppailu on asia, johon lähes kaikki lapset ja vanhemmat voivat samaistua. Tuottaja Lindsey Collinsin mukaan uusi teknologia on tuonut kasvaville lapsille myös uusia haasteita.
– Joissakin tilanteissa se tuntuu enemmän eristävältä kuin sosiaaliselta. Elokuva yrittää käsitellä sitä, että kyseessä on taistelu, jota lapset ovat aina käyneet, mutta teknologia, jonka pitäisi tehdä asioista parempia, tekee toisinaan päinvastoin.
– Uskon, että lasten elämä on nykyään monimutkaista ja vaikeaa. Minulla itsellänikin on kolme teini-ikäistä lasta, jotka elävät digitaalisella aikakaudella, eikä ainakaan mikään ole muuttunut helpommaksi. Se on varmaa.
Inspiraatio hauskimman uuden hahmon taustalla
Kuten Stanton aiemmin mainitsi, Toy Story 5:n päähenkilö on Jessie. Hänen vastahakoisena parinaan nähdään Smarty Pants, toinen elektroninen laite, joka on muotoiltu vessapaperirullan näköiseksi.
Jessie kohtaa hänet päädyttyään vieraalle maatilalle, jossa toinen tyttö on heittänyt pois vanhat lelunsa – sekä vanhat elektroniikkalaitteensa.
Idea tähän humoristiseen hahmoon syntyi Stantonille lännenelokuvaklassikosta Huuliharppukostaja.
– Ajattelin, että Jessie saapuu maatilalle kuin lännenelokuvassa. Mietin niitä vanhoja saluunoita kaupungin laidalla, joissa on aina joku kylän juoppo nukkumassa tiskillä.
– Sitten ajattelin: entä jos kyseessä olisikin laite, joka on heitetty pois vuosia sitten? Se tarkoittaisi, että lapsi oli silloin paljon nuorempi. Mietin, eikö olisi hauskaa, jos se olisi potalla käymistä opettava laite?
– Se olisi eräänlainen nöyryytys. Jessie ei pidä elektronisista laitteista, ja lisäksi hän joutuu työskentelemään kaikkein alkeellisimman laitteen kanssa. Se sai minut nauramaan.
Englanninkielisessä alkuperäisversiossa hahmon äänenä kuullaan Conan O’Brienia.
– Mietimme, kuka olisi todellinen luokan pelle ja pystyisi tekemään äänestä hauskan. Kaikille tuli heti mieleen Conan, Stanton kertoo.
Menestyksen salaisuus
Niin rakastettuun sarjaan kuin Toy Storyyn kohdistuu valtavasti odotuksia ja toiveita. Stanton ja hänen työtoverinsa eivät kuitenkaan ehdi miettiä niitä työn aikana.
– Menemme vuosiksi omaan kuplaamme emmekä kuuntele ulkomaailmaa. Lopulta unohtaa tekevänsä elokuvaa kenellekään muulle kuin itselleen.
Todennäköisesti Toy Story 5:stä tulee edeltäjiensä tavoin jälleen yksi yleisömenestys. Sarjassa on jotakin, joka pysyy ajankohtaisena yli 30 vuotta alkuperäisen elokuvan ensi-illan jälkeen.
Jos joku osaa kertoa syyn, se on Andrew Stanton, joka on ollut mukana alusta asti.
– Olen tullut siihen tulokseen, että syy on siinä, että sarja omaksuu ajan kulumisen luonnollisella tavalla. Se antaa hahmojen, maailmojen ja niiden lasten, joista ne välittävät, kasvaa aikuisiksi.
– Uusien elokuvien tekeminen vie vuosia, joten myös me kasvamme ja muutumme. Kuljemme heidän kanssaan matkan läpi elämän.
Haastattelu: Evert Fremlén Arnesson, MovieZine
Lue Episodin arvio: Yli sukupolvien rakastettu lelukopla palaa uudelle, koskettavalle seikkailulle, jossa taistellaan teknologiaa ja yksinäisyyttä vastaan uusien vahvistusten kera