Neil Gaimanin sepittämästä sarjakuvasta sovitettu Netflix-alkuperäissarja The Sandman sukeltaa olemassaolon pimeälle ja verhotulle puolelle.
Alun goottilaisesta tunnelmasta karataan välitilaan sekä salaliittojen ja valtataistelujen leimaamaan kilpaan kaikkeuden hallinnasta.
Gaimanin Nukkumatti on eurooppalaisen verrokin vastakohta, unihiekasta puhumattakaan. Ruutuun on sen sijaan koottu kaikkea Jorge Luis Borgesin kaikkeuden kirjastosta taruolentoihin ja kosmisesta eristyksestä monietnisiin luomuksiin, identiteetin fluideja liukumia sivuuttamatta.
Sarja onkin sakeana kaikkea ja sitten vielä lisää. Yliyrittäminen ja kaikkivoipaisuuden tavoittelu kuitenkin hajottavat kokonaisuuden kaaokseksi, joka kurkottaa niin moneen suuntaan, että jää pyörimään omaan hypeensä.
Ongelmallista on myös saada hahmoille kiinnostavat kasvot. Ilmeetön tai korkeintaan tyhjästi luimisteleva Tom Sturridge on roolinsa kaltainen kalpea olmi huolimatta traagisista mielleyhtymistä niin lordi Byroniin kuin vampyyreihin.
Matti Komulainen
Tähdet ★