Vares – Sheriffi jatkaa Reijo Mäen suosittuihin dekkareihin pohjautuvaa elokuvasarjaa. Antti Reini jatkaa Vareksen roolissa. Elokuvan ohjaaja on uusi tekijä elokuvasarjassa. Hannu Salonen on hankkinut kokemusta saksalaisista elokuvatuotannoista. Tapasimme ohjaajan ensi-illan alla.
Haastattelu: Jussi Huhtala
Kuvat: Solar Films
Miten tulit mukaan Vares-projektiin?
Yhtenä päivänä puhelin soi, ja Markus Selin ehdotti, että tehtäisiinkö yhteistyötä. Mietittiin siinä sitten pitkään mitä tehtäisiin, kun Solarilla on paljonkin projekteja, kirjojen oikeuksia ja kaikkea. Vares oli yksi mahdollisuuksista, ja pidin ajatuksesta jatkaa Vares-sarjaa.
Olivatko Vares-kirjat ennestään tuttuja?
Reijo Mäen tiesin totta kai, mutta vasta sen prosessin myötä päädyin lukemaan kirjoja. Jossain vaiheessa piti päättää, mitä kirjaa lähdetään työstämään. Markus lähetti varmaan kymmenen kirjaa. Vaimoni, joka on myös managerini, luki ensin kaikki läpi ja suositteli minulle tiettyjä kirjoja, jotka sitten luin itse. Näin sitä prosessia käytiin läpi ja palloa heiteltiin toisillemme. Sheriffiin päädyttiin kyllä aika pian.
Millainen prosessi oli siirtää kirjan tarina elokuvaksi?
Muutin asioita, jotka koin elokuvallisemmiksi ratkaisuiksi ja yritin vähentää tietyntyyppistä sattumanvaraisuutta, joka kirjassa on ihan ok. Sitä että asiat vain tulevat Vareksen luokse. Halusin saada Vareksen itse tekemään tiettyjä asioita ja saamaan ne aikaiseksi. Se liittyy elokuvan dramaturgiaan. Aktiivinen päähahmo miellytti minua enemmän. Siinä vaiheessa pitää katsoa 400 sivun kirjasta, että mitä jättää pois. Jouduin tekemään rankkojakin valintoja, mutta olen itse sitä mieltä, että tämä on aika lähellä Reijo Mäen kirjan sielua.
Kertojaäänestä tulee mieleen Raymond Chandler -tyyppiset perinteiset dekkaritarinat.
Se traditio on asetettu tavallaan sinne, ja sen takia haluttiin voiceover päälle. Ei niinkään kommentoimaan kuvaa ja jo nähtyä vaan lisäämään muuta. Se sopii Varekseen hyvin.
Olet luonut uraa Saksassa. Millaisia töitä olet tehnyt?
Olen tehnyt paljon tv-elokuvia, jotka ovat itsenäisiä leffoja. Olen myös tehnyt sarjoja, sen tyyppisiä kuin mitä on Kriminalisti Suomessa. Olen keskittynyt enemmän leffoihin, nimenomaan tv-puolella, ja tehnyt isojakin juttuja. Saksassa isolla budjetilla tehdyt viiden miljoonan jututkin menee kuitenkin telkkariin. Televisio on niin dominoiva siellä.
Miten ohjaajan työ Suomessa poikkeaa Saksan käytännöistä.
Käytännön työ on oikeastaan täsmälleen samaa. Elokuva-ala on niin samankaltaista ja kansainvälistynyttä, että siinä ei ole mitään eroa. Ehkä saksalaiset tuotannot ovat jossain määrin isompia, saatika sitten amerikkalaiset, joille olen tehnyt töitä. Se aina vain kasvaa, mutta aina huonoon suuntaan. Ainoa iso ero on se, että Suomessa päätyy selkeästi enemmän kameran eteen eikä kameran taakse vääriin paikkoihin. Suomessa jopa pienillä budjeteilla saadaan isoa aikaiseksi. Olen Vareksesta siinä mielessä ylpeä, että se näyttää saksalaisen silmään ainakin kolme kertaa kalliimmalta. Voi mennä rinta röyhistellen Saksaan ja sanoa, että saatiin tällä budjetilla tällaista aikaseksi. Se ei siellä kyllä toimisi.
Sinä myös opiskelit Saksassa.
Berliinin elokuva-akatemiassa. Se on vähän sattuman kauppaa siinä mielessä, että olisin hakenut muihinkin maihin, mutta siellä oli haku ensimmäisenä ja tykkäsin Berliinistä kaupunkina. Olisin varmaan hakenut Müncheniinkin – Mika Kaurismäkihän kävi sen koulun. Sekin oli sattumaa, että pääsin sinne ihan nuorena miehenä, ja sitten jäin Berliiniin. Minulle oli tärkeätä päästä opiskelemaan leffaa mahdollisimman pian.
Oletko tehnyt töitä Suomessa?
En. Tämä on ensimmäinen suomalainen juttu. Olen tehnyt nuorena Suomessa joitakin amatöörileffoja.
Oletko katsonut aiemmat Vares-elokuvat?
Olen katsonut, ja se mikä sai minut tekemään tätä leffaa oli hahmojen värikkyys ja jollain tavalla hauskuus. En tiedä ovatko ne hauskoja hahmoja, nehän on aika väkivaltaisia, mutta jotain mikä ei ainakaan ole kauhean realistista. En halunnut tehdä skandinaavista dekkaria, joka ottaa itsensä tosissaan. Suomessa on mahdollisuus tehdä vähän toisenlaista. Tällaista ei tehdä myöskään Saksassa. Tämä on jotain mitä saksalaiset eivät oikein osaa. Tällaista ehkä ulkomaillakin odotetaan Suomesta tulevan, jotain mikä erottaa meitä ruotsalaisista.
Elokuvaan saatiin komea näyttelijäkaarti sivuosia myöten.
Jukka Puotila ja Jukka-Pekka Palo olivat lapsuuden kasvoja, ja oli hieno juttu, että pääsin tekemään minulle legendaaristen näyttelijöiden kanssa töitä. Oman alansa mestareita kummatkin. Ja muutenkin olin näyttelijäkaartiin hyvin tyytyväinen.
Onko ajatuksena tehdä lisää Vareksia?
Ainakin minulla on suuri halu. Tuntuu että nyt on vasta päästy alkuun. Itse tykkään sarjallisuudesta ja siitä ajatuksesta että tuleeko joku hahmo, esimerkiksi Jukka-Pekan Shostakovitsh käymään jossakin toisessa leffassa. Se ajatus viehättää hirveästi. Tämän tiimin ja näiden näyttelijöiden kanssa olisi älyttömän hieno jatkaa.
Vares – Sheriffi teattereissa 7. tammikuuta alkaen.