Näyttelijä Michael Douglas tullaan aina sekoittamaan moraalittomaan liikemieshahmo Gordon Gekkoon, jolle hän antoi kasvot Oliver Stonen elokuvassa Wall Street (1987). Vaikka juonikas finanssinero oli tarkoitettu varoittavaksi esimerkiksi, nousi häikäilemätön Gekko juppiajan ikoniksi, jota tosielämän Wall Street -meklarit pitivät esikuvanaan.
Samaan aikaan, kun olkatoppaukset ovat ilmestyneet taas katukuvaan, tekee Gordon Gekkokin paluuta. Stonen ohjaama jatko-osa Wall Street: Money Never Sleeps alkaa vankilasta, josta vuosien tuomiota istunut Gekko viimein vapautuu. Paljon on virrannut vettä Hudson-joessa sitten miehen suuruuden päivien. Stone luo Gekkosta ikääntyvää antisankaria, jolla ei alkuun näytä olevan käsissään muuta kuin muistot menneestä loistosta.
Pääosin vetävästi ja älykkäästi käsikirjoitettu jatko-osa seuraa nuoren ja nälkäisen Jacob Mooren (Shia LaBeouf) kipuamisyrityksiä Wall Streetin halutuimmaksi sijoitusneuvojaksi. Elokuvan tapahtumia kehystää vuoden 2008 pörssiromahdus. Taloudellinen ahdinko ajaa Jacobin mentorin Lewis Zabelin (koskettava Frank Langella) itsemurhaan. Kun Jacobille selviää, että Zabelin umpikuja on ollut seurausta pankkiiri Bretton Jamesin (Josh Brolin) juonista, alkaa hän etsiä vahingollisinta tapaa kostaa.
Jacob suunnittelee avioliittoa Gekkon tyttären, idealistisen Winnien (Carey Mulligan) kanssa. Tyttö ei ole pitänyt yhteyttä Gekkoon sen jälkeen, kun hänen Rudy-veljensä kuoli huumeisiin. Winnie syyttää itsekeskeistä isäänsä Rudyn kuolemasta.
Kun Gekko julkaisee vankilassa kirjoittamansa kirjan, kiinnostuu Jacob hänen rahantekofilosofiastaan. Nuorukainen tapaa miestä Winnien tietämättä ja saa tältä ohjeita koston varalle. Alkaa kaupankäynti, jossa panoksina ovat isänrakkaus ja Winnien tulevaisuus.
Wall Street: Money Never Sleeps on ilahduttavan tasokas jatko-osa elokuvalle, joka on sekä Stonen ohjaajanuran että 1980-luvun merkittävimpiä elokuvia. Stonen ohjausjälki on jälleen jäntevää ja näyttävää. New York, jota näinä päivinä kuvataan usein nuhjuisessa ja arkisessa valossa, on Stonen elokuvassa kiiltäväpintainen ja nopeatahtinen rahakeskus.
Wall Streetin musiikki on pääosin peräisin David Byrnen ja Brian Enon yhteiseltä albumilta Everything That Happens Will Happen Today (2008). Byrnen ja Enon viileä elektropop istuu elokuvan urbaaniin kuvastoon mainiosti. Byrnen musiikkiahan kuultiin jo ensimmäisessä Wall Street -elokuvassa.
Ikä ei ole pehmentänyt Gordon Gekkoa, joka on nyt myrkyllisempi kuin koskaan. Douglas tosin on löytänyt hahmoon myös yllättävää lämpöä. Haaleamman roolin tekee LaBeouf, joka ei edelleenkään ole näyttelijänä erityisen muistettava. Mulligan selviää hankalasta osastaan herkkyydellä. Winnie saa tuta sekä isänsä että siippansa ahneuden, ja Mulliganin kasvot ovat suuren osan valkokangasajasta kyynelten kirjomat. Sitä sykähdyttävämpää on todistaa elokuvan päätöskohtausta, jossa Mulliganin pettyneisiin silmiin nousee pieni hymyntapainen.
Niina Holm
Tähdet: ★★★★