Elokuvan mestarit: Krzysztof Kieslowski oli moralisti ja yhteiskuntakriitikko

Puolalainen Krzysztof Kieslowski oli 1980–90-lukujen tärkeimpiä eurooppalaisia elokuvantekijöitä.

12.5.2018 10:00

Kieslowski aloitti uransa dokumentaristina mutta nousi kansainväliseen maineeseen yksilön moraalisia valintoja ja niiden seurauksia kuvaavilla näytelmäelokuvillaan.

Varsovassa 1941 syntynyt Kieslowski opiskeli Lodzin elokuvakoulussa 1964–69. Valmistuttuaan hän alkoi kirjoittaa ja ohjata dokumenttielokuvia, jotka kuvasivat armottoman rehellisesti mutta suoria poliittisia kannanottoja kaihtaen sosialistisen Puolan karua todellisuutta. Usein hän tarttui näennäisen neutraaliin aiheeseen, mutta peilasi sen kautta koko puolalaisen yhteiskunnan tilaa. Jotkut hänen dokumenteistaan joutuivat vuosiksi esityskieltoon tai sallittiin vain sensuroidussa muodossa.

Kieslowskin ensimmäinen pitkä näytelmäelokuva Arpi (1976) kertoo puolueen virkamiehestä, joka johtaessaan kemiallisen tehtaan rakennustöitä ajautuu konfliktiin paikallisten asukkaiden kanssa. Laajempaa huomiota saavuttaneessa Amatöörissä (1979) kaitafilmauksesta innostuva työläinen törmää ilmaisuvapauden rajoihin.

Vuosiksi esityskieltoon joutunut Sattuman kauppaa (1981) kertoo nuoren miehen elämästä kolme versiota, jotka riippuvat siitä, ehtiikö hän eräänä päivänä junaan vai ei. Yhdessä versiossa hänestä tulee vakaumuksellinen kommunisti, toisessa uskonnollinen antikommunisti ja kolmannessa epäpoliittinen lääkäri. Kaikki versiot päättyvät yhtä pessimistisesti.

Sattuman kauppaa ja Veronikan kaksoiselämä esitetään Yle Teemalla 26.5.2018. Samana päivänä kaikki Kieslowskin pitkät näytelmäelokuvat tulevat Areenaan 90 vuorokauden ajaksi.

Lohduton Ei loppua (1985) tarkastelee sotatilalain aikaista Puolaa epäsovinnaisesti edesmenneen asianajajan haamun näkökulmasta. Elokuvan myötä Kieslowski aloitti kuolemaansa saakka tiiviinä jatkuneen yhteistyön käsikirjoittaja Krzysztof Piesiewiczin ja säveltäjä Zbigniew Preisnerin kanssa.

Kansainvälisen läpimurtonsa Kieslowski teki tunnin mittaisista elokuvista koostuvalla tv-sarjalla Kymmenen käskyä (1988). Raamatun käskyjen innoittama sarja kertoi kymmenen tarinaa samassa lähiössä asuvien ihmisten moraalisista ristiriidoista ja valinnoista. Sarjan kahdesta osasta Kieslowski teki myös pitkät teatterielokuvat. Lyhyt elokuva tappamisesta (1988) rinnastaa yksilön tekemän murhan ja valtion toimeenpaneman teloituksen. Lyhyt elokuva rakkaudesta (1988) tarkastelee seksuaalisen halun ja rakkauden eroa.

Osin Ranskassa kuvattu Veronikan kaksoiselämä (1991) kertoo kahdesta naisesta, toistensa kaksoisolennoista, joiden kohtaloita yhdistää selittämätön side. Kaunis ja mystinen elokuva kasvatti Kieslowskin mainetta ja teki Preisnerista kansainvälisesti juhlitun elokuvasäveltäjän.

Kieslowskin uran kruunasi elokuvatrilogia Kolme väriä: Sininen, Valkoinen ja Punainen (1993–94). Se poimi nimensä Ranskan lipun väreistä ja teemansa Ranskan suuren vallankumouksen ihanteista: vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Esteettisesti hallittu ja älyllisesti haastava leffakolmikko kiteytti ohjaajan uraa hallinneet teemat uskosta ja epäilystä, sattumasta ja kohtalosta sekä ihmisiä yhdistävistä näkymättömistä siteistä.

Kieslowski menehtyi sydänleikkaukseen 54-vuotiaana. Ennen kuolemaansa hän ehti hahmotella kirjoittajakumppaninsa Piesiewiczin kanssa uuden, Danten Jumalaisen näytelmän inspiroiman elokuvatrilogian Taivas, Kiirastuli ja Helvetti. Sen osista kaksi toteutui myöhemmin muiden ohjaajien toimesta.

Tarmo Poussu

Kirjoittaja on Ilta-Sanomien ja Apu-lehden elokuvakriitikko. Hän on arvioinut elokuvia myös TV1:n Aamu-tv:n Tähtihetki-ohjelmassa. Hän menetti sydämensä elokuvalle 12-vuotiaana, ja kaikesta voi syyttää Alfred Hitchcockin Psykoa.

Lisää luettavaa