Netflixiin lisätään jatkuvasti uusia elokuvia, joista osa on vieläpä omaa tuotantoa. Netflixin oma tuotanto tietenkin jää palveluun pysyvästi, mutta muualta hankittujen nimikkeiden kohdalla tilanne on toinen. Tuntuu siltä, että vaikka elokuvia tulee koko ajan lisää, katalogi ei laajene, kun nimikkeitä jatkuvasti myös poistetaan.
Yhdysvalloissa on todettu, että elokuvien määrä suorastaan supistuu. Business Insider kirjoittaa, että Jenkki-Netflixissä on peräti 2000 leffanimikettä vähemmän kuin vuonna 2010. Samaan aikaan sarjojen määrä on kolminkertaistunut.
Vuonna 2010 palvelussa oli 530 sarjaa ja 6755 elokuvaa. Nyt sarjoja on 1569 ja elokuvia 4010.
Business Insider käyttää lähteenä Flixable-sivustoa, jota ylläpitää suomalainen Ville Salminen.
Flixable on hakukone, joka listaa kaikki Netflixin elokuvat ja sarjat eri maissa. Toinen Salmisen ylläpitämä saitti on Cordcutting, jonka sisältö on suunnattu amerikkalaisille television katsojille.
Vuonna 2010 Suomessa ei vielä ollut Netflixiä, sillä se aloitti toimintansa Suomessa syksyllä 2012, ja kehitystä on muutenkin hankala verrata. Joka tapauksessa kysyin Salmiselta, voiko Business Insiderin julkaisemia tilastoja suhteuttaa Suomen tilanteeseen.
Tiedon olisin voinut itsekin etsiä Flixablen sivuilta, mutta Salminen poimi tiedot minulle varta vasten ja vahvisti epäilyni. Suomessa sarjoja on tällä hetkellä 715 ja elokuvia 2403, joten sarjoja on 23 prosenttia valikoimasta. Suhde on siis suunnilleen sama kuin Yhdysvalloissa.
Miksi elokuvien määrää ei kasvateta samassa suhteessa kuin sarjojen? Netflixillä on siihen yksinkertainen syy. Yhtiön päämääränä on saada mahdollisimman paljon striimausliikennettä, ja sarjat ovat siihen tarkoitukseen parempia kuin elokuvat.
Netflixin sisältöjohtaja Ted Sarandosin mukaan yhtiössä on tultu johtopäätökseen, että ei ole mitään väliä, miten laaja elokuvakatalogi on. Lopputulos on aina sama: vain kolmasosa striimausajasta käytetään elokuvien katsomiseen.
Tämä johtuu Sarandosin mukaan siitä, että leffoista kiinnostuneet Netflix-tilaajat ovat nähneet jo elokuvan valkokankaalta siinä vaiheessa, kun se tulee katsottavaksi, ja siksi he valitsevat katsottavaksi mieluummin sarjoja. Netflix on yrittänyt paikata tilannetta tuottamalla valtavan määrän omia elokuvia, joita ei muualla näe.
Kirjoitin edellisessä kolumnissa, että tänä vuonna alkuperäisiä Netflix-leffoja ilmestyy peräti 80 kappaletta. Mukana on laajalle yleisölle suunnattuja isoja tuotantoja kuten vaikkapa Alex Garlandin tyylikäs ja kunnianhimoinen tieteiselokuva Hävitys, joka tuli katsottavaksi 12. maaliskuuta. Joulukuussa ilmestynyt Will Smith -leffa Bright sai haukut, mutta striimausmäärien kannalta se oli menestys.
Leffoihin siis satsataan, mutta onko Netflixistä tulossa sellainen koti elokuville kuin mitä siltä on jo jonkin aikaa odotettu? Näiden tietojen valossa alkaa näyttää siltä, että Netflix ehkä sittenkin keskittyy siihen, minkä se osaa parhaiten ja mistä saa parhaan tuoton: alkuperäissarjoihin, joita katsotaan viikonloppujen maratoneilla tuoreeltaan.
Ehkä olisikin luontevaa, että Netflixistä katsotaan pääasiassa sarjoja, ja vain silloin tällöin joku alkuperäiselokuva, kun niitä ilmestyy. Elokuvathan ovat aina olleet parhaimmillaan elokuvateattereissa, ja se pitää paikkansa edelleen!
Jussi Huhtala
Tässä kolumnisarjassa tarkastellaan kotiteatterijulkaisuja ja striimipalveluja sekä niihin liittyviä ilmiöitä. Seuraa kirjoittajaa Twitterissä: @JussiHuhta1a
Sarjan edellinen kolumni:
Netflixin ylivalta jatkuu – Vuonna 2018 ilmestyy 80 alkuperäiselokuvaa