After-elokuvasarja on edennyt jo kolmanteen osaansa. Rakkausdraaman keskiössä ovat tälläkin kertaa aiemmista osista – After ja After We Collided – tutut Tessa Young (Josephine Langford) ja Hardin Scott (Hero Fiennes Tiffin). After We Fell seuraa kuinka vahvaa vetoa toisiaan kohtaan tunteva nuoripari koettaa pitää räiskyvän parisuhteensa toimivana uusien työmahdollisuuksien ja suurten menneisyyden salaisuuksien noustessa yllättäen pintaan.
Nuorten 50 Shades of Grey -versioksikin tituleerattu, One Direction -fanifiktiona alkunsa saanut tarina ei valitettavasti nosta tasoaan vielä kolmannellakaan yrityksellä. Tapahtumilla ei tunnu olevan seurattavanaan yhtä koherenttia punaista lankaa eli tarinan rytmitys tuntuu melkoisen epämääräiseltä. Elokuva porskuttaa eteenpäin lähinnä useamman pienemmän, peräkkäin liimatun juonikaaren avulla, ja useiden kuvioiden käsittely jätetään vähintäänkin puolitiehen.
Kritiikkiä on pakko antaa myös elokuvan pääparista. Hardin on edelleen kuumapäinen, ailahteleva ja mustasukkaisuuteen taipuva nuorukainen, kun taas Tessa antaa edelleen kerta toisensa jälkeen tälle anteeksi kaikenlaisen tökerön käytöksen. Heidän suhteensa on selkeän toksinen, mikä ei ole lainkaan ihanteellista ottaen erityisesti huomioon elokuvan nuoren kohdeyleisön sekä myös ylipäänsä sen genren. Romanttisissa draamoissahan yleensä tärkein katsojaa sitouttava elementti on kuitenkin juuri se, että keskeinen rakkaustarina on rakennettu niin toimivasti, ettei katsoja voi olla haluamatta kokea sitä itsekin. After We Fell ei tätä ideaalia onnistu täyttämään.
Fiennes Tiffin ja varsinkin Langford suoriutuvat rooleistaan kaikesta huolimatta mukiinmenevästi. Pisteitä elokuva saa myös musiikistaan, puvustuksestaan ja ehkäisyn esiin nostamisesta. Onkin mukava huomata, että nuori yleisö on systemaattisesti huomioitu edes tässä suhteessa – paljaspintaisia kohtauksia kun on jälleen ripoteltu mukaan tarinaan runsain mitoin. Valitettavasti nämä aspektit eivät silti onnistu pelastamaan elokuvan kokonaisuutta, joka jättää auttamatta pettymyksen katsojansa päällimmäiseksi tuntemukseksi.
Ira Hurskainen