Maailmaa muokannut tapahtumaketju sai alkunsa tammikuussa 2013, kun Citizenfouriksi itseään kutsuva henkilö otti yhteyttä palkittuun ohjaajaan Laura Poltrasiin. Kryptatusta sähköpostiviestistä käy ilmi, että viestin lähettäjä on korkean tason toimihenkilö turvallisuusalalla. Citizenfour lupaa tarjota erittäin arkaluontoista materiaalia Poltrasille.
Kuva siirtyy honkongilaisen hotellin pieneen huoneseen, jossa Poltras ja The Guardianin toimittaja Glenn Greenwald tapaavat mysteerilähteensä saman vuoden kesäkuussa. Citizenfour paljastuu nykyään kaikkien tuntemaksi Edward Snowdeniksi, whistlebloweriksi – ilmiantajaksi. Snowden vaikuttaa päällisin puolin rauhallisesta mieheltä, jonka motiivit ja liikkeet ovat tarkoin harkittuja. Hän on erityisen varma asiastaan ja tunnustaa avoimesti tekonsa seuraukset.
Parhaan dokumenttielokuvan Oscarin voittanut Citizenfour kuvaa seuraavia kahdeksaa päivää, ja sitä kuinka Snowdenin paljastukset ravistelevat maailman johtajia ja kansalaisia hereille. Snowdenin vuotama arkaluontoinen materiaali antaa karun kuvan Yhdysvaltain Kansallisen turvallisuusviraston (NSA) maailmanlaajuisesta sähköpostiviestien, tekstiviestien ja muun dataliikenteen vakoilusta. Mikään taho ei ole ollut suojassa, sillä NSA on vakoillut muun muassa Googlea ja Yahoota (puhumattakaan lukuisista muista palveluntarjoajista) PRISM-ohjelmansa ja asentamiensa takaovien avulla. Tempora-ohjelma on puolestaan seurannut brittien koko dataliikennettä Iso-Britannian sallivampien lakien avulla.
Snowdenin tapausta seuranneille Citizenfour ei oikeastaan tarjoa muuta uutta kuin kiinnostavan näkökulman kansakuntia ravistelleen tapahtumaketjun kehittymisestä. Ummikoille dokumentti on toivottavasti silmät avaava kokemus, sillä Snowdenin vuotamat dokumentit eivät ole peräisin tieteiskirjallisuudesta tai foliohattujengin höyrypäisimmistä teorioista, vaan ovat totisinta totta. Edward Snowden on modernin ajan suurimpia sankareita, ja Citizenfour onkin pakkokatsottavaa jokaiselle valveutuneelle maailmankansalaiselle.