Kirjailija Jan Guilloun luomasta Hamilton-hahmosta tehtiin vuonna 1998 filmatisointi, jossa nimiroolia esitti Peter Stormare.
Wallander-sarjaa ohjanneen Kathrine Windfeldin uudessa filmatisoinnissa agentin roolin on perinyt jäätäväkatseinen Michael Persbrandt (Kosto). Näyttelijäkaartiin on otettu mukaan myös kansainvälistä väriä, ja osa elokuvasta näytellään englanniksi. Brittinäyttelijä Jason Flemyng (Snatch, Benjamin Buttonin uskomaton elämä) esittää Hamiltonin kovapintaista kollegaa.
Hamilton soluttautuu elokuvan alussa rikollisliigaan, joka on varastanut ruotsalaisvalmisteisia ohjuksia. Rikollisten liiketoimet menevät pahasti pieleen, ja ohjukset varastetaan tulitaistelussa. Samaan aikaan ruotsalainen aseteknikko vangitaan Somaliassa. Ilmenee, että Tukholmaan suunnitellaan suurta pommi-iskua. Sitä torjumaan Ruotsin pääministeri värvää Hamiltonin.
Laivastoupseeri Hamiltonin hahmo muistuttaa paljon James Bondia. Huolella koreografioidut tappelukohtaukset ja Hamiltonista räjähtävästi esille tuleva tappokoneen persoona tuovat mieleen Jason Bourne -elokuvat. Bournen ja Bondin tyyliin seikkailu vie agentin eksoottisiin maisemiin kuten tässä tapauksessa Somaliaan ja Jordaniaan.
Ilmiselvistä esikuvista ja niihin verrattuna pienemmästä budjetista huolimatta Hamilton-filmatisointi ei kuitenkaan vaikuta halvalta kopiolta. Kansakunnan puolesta on kaikin puolin pätevästi toteutettu agenttielokuva, vaikkei se ylläkään pohjoismaisten dekkarifilmatisointien terävimpään kärkeen. Se ei ole yhtä vetävä ja omaperäinen kuin kuin vaikkapa Millennium-trilogia ja Rahalla saa tai norjalainen Headhunters. Jos ei kuitenkaan odota liikoja, niin se tarjoaa intensiivistä ja uskottavasti toteutettua jännitystä vajaaksi pariksi tunniksi.
Hamilton – Kansakunnan puolesta -elokuvan traileri
Filmtrailer.com