Brittiläiset ohjaaja-käsikirjoittaja Edgar Wright ja näyttelijä-käsikirjoittaja Simon Pegg ilmestyivät elokuvamaailman tähtikartalle komeetan voimalla ylistetyllä esikoispitkällään Shaun of the Dead (2004). Komediallinen rakkaudenosoitus zombie-elokuville ja etenkin niiden guruna pidetyn George A. Romeron (Elävien kuolleiden yö, Dawn of the Dead) elokuvataiteelle loi samalla uuden lajityypin – lyhennetyltä lempinimeltään RomZomCom – romanttisen zombiekomedian.
Vaikka Shaun of the Dead ei ollut maailman omaperäisin teos, se osoitti Wrightin ja Peggin kiistattomat kyvyt luoda kaupallisesti menestyvää laatuelokuvaa. Niinpä parivaljakon seuraavaa hengentuotetta odotettiin suurella mielenkiinnolla. Odotus myös palkitaan, sillä poliisikomedia Hot Fuzz päihittää Shaun of the Deadin mennen tullen. Sitä mieltä ovat myös Internet Movie Databasen käyttäjät, jotka ovat jo äänestäneet Hot Fuzzin korkeammalle IMDb:n Top 250 -listalla kuin Shaun of the Dead.
Jälleen Wrightin ja Peggin yhdessä käsikirjoittamassa tarinassa Pegg on Nicholas Angel, Lontoon paras poliisikonstaapeli, jonka pidätysprosentti on naurettavat 400 – korkeampi kuin yhdelläkään toisella lainvalvojalla koko maassa. Angel on työssään itseasiassa niin hyvä, että hän saa kaikki muut poliisit näyttämään surkeilta. Siksi Angelin pomot päättävät siirtää virkaintoisen superkonstaapelinsa Sandfordiin, uniseen ja rikosvapaalta vaikuttavaan pikkukaupunkiin, jossa tämän kyvyt eivät pääse pilaamaan muiden mainetta.
Sandfordiin saavuttuaan Angel saa parikseen konstaapeli Danny Buttermanin (Nick Frost), kiltin ja yli-innokkaan poliisipäällikön pojan, joka rakastaa toimintaelokuvia ja on varma että suurkaupungin tähtikytän kanssa työskentely tarjoaa mahdollisuuden kokea tosielämän tulitaisteluja ja autotakaa-ajoja. Angel itse on jo menettää hermonsa tuppukylän hiljaisuudessa, kunnes sarja brutaaleja onnettomuuksia järisyttää Sandfordia ja herättää Angelin epäilemään että niiden takana on jotain muuta kuin pelkkä huono onni.
Vaikka Hot Fuzz onkin ennen kaikkea poliisielokuvagenren parodia, se ei ole estänyt Wrightiä ja Peggiä käsikirjoittamasta oikeaa ja käänteiltään läpiajateltua tarinaa sekä välittämisen arvoisia henkilöhahmoja. Samalla kun Scary/Date/Epic Movie -sarjan kaltaiset sketsikooste-spoofjöötit saastuttavat lajityyppiparodian kenttää, toimii Hot Fuzz kuin kastelukannullisena kirkasta ja viileää vettä sen kuselta ja vanhalta oluelta haisevaan maaperään.
Wright ja Pegg eivät myöskään tyydy parodioimaan vain valtavirtayleisön varmasti tunnistamia elokuvia, vaan tarjoavat paljon pongattavaa etenkin genretietoisille katsojille. Toimintaelokuvan ystävän nauruhermoja kutkuttavat viittaukset liikkuvat aina John Woon valkeista kyyhkysistä ja kahden pistoolin ilmasukellusampumisista Myrskyn ratsastajien parodiointiin sekä Chuck Norrisin kunniaksi nimettyyn katuun.
Myös perinteinen ja etenkin Tappava ase -sarjasta tuttu persoonallisuuksien vastakkaisuuksiin perustuva buddy-cop-meininki saa herkullista ravintoa coolin Angelin ja nörtin Buttermanin yhteiselosta. Pegg ja Frost toimivat komediallisesti loistavasti yhteen ja ovat vitsi- ja oneliner-synkassa heti alusta lähtien.
Mukaan on saatu myös uskomaton määrä nimekkäitä brittiläisiä luonnenäyttelijöitä. Erityisen virkistävää on nähdä historian aliarvostetuimpiin ja samalla parhaisiin James Bondeihin kuuluva Timothy Dalton hauskassa comeback-roolissa. Myös poliisipäällikkönä nähtävä Jim Broadbent (Bullets Over Broadway, Moulin Rouge!), Martin Freeman (Konttori, Linnunradan käsikirja liftareille) ja Bill Nighy (Rakkautta vain, Pirates of the Caribbean: Kuolleen miehen kirstu) onnistuvat jälleen naurattamaan. Cameo-rooleissa vilahtavat puolestaan Cate Blanchett, Steve Coogan (24 Hour Party People) sekä suureksi Shaun of the Dead -faniksi tiedetty Peter Jackson.