Disney-animaatiossa Ihmeellinen maailma Avalonian asukkaat kunnioittavat löytöretkeilijöitään, jotka yrittävät löytää reittejä maata ympäröivien vuorten toiselle puolelle. Erityisesti sankareita ovat Claden perheen jäsenet. Perhe kuitenkin hajoaa, kun isä-Jaeger haluaa jatkaa matkaa hyisillä vuorilla ja Searcher-poika palata takaisin Avaloniaan löytämänsä oudon energiakasvin kanssa.
Seuraavien parinkymmenen vuoden aikana pando-kasvi nostaa Avalonian kehitystasoa huimasti, ja Searcher nauttii rauhaisasta perhe-elämästä sitä viljellen. Jokin kuitenkin alkaa vaivata satoa, ja on lähetettävä retkikunta tutkimaan pandon syvälle ulottuvia juuria. Sen myötä Searcher päätyy vaimonsa ja teini-ikäisen poikansa kanssa aikaisemmin tuntemattomaan, outoon maailmaan.
Elokuvan tähti on kyseinen ihmeellinen maailma ihmeellisine asukkeineen ja luonnonlakeineen. Siihen päätyneiden avalonialaisten selviytymistaistelu tuo mukavalla tavalla mieleen Jules Vernen ja Edgar Rice Burroughsin seikkailuklassikot. Samalla siihen nivoutuu yleismaailmallisten sukupolvien välisten kommunikaatio-ongelmien ohella moderneja teemoja luonnonvarojen riistosta sekä ihmisen ja hänen ympäristönsä vuorovaikutuksesta.
Teemoja on ehkä hieman liikaakin. Tekijät ovat selvästi pohtineet tarinan taustoja ja elementtejä perusteellisesti, mutta kun niistä on rakennettu seikkailujuoni, se on ennemmin kekseliäs kuin älykäs. Näyttävä ja vauhdikas elokuva onnistuu kerta toisensa jälkeen ällistyttämään ja yllättämään katsojan, mutta sitten se vain… loppuu. Luulisi, että retkikuntalaisten matkan tulos olisi niin merkittävä eksistentialistinen horisontin keikkaus, ettei elämä Avaloniassa enää voisi palata entisiin uomiinsa. Niin meidän kuitenkin annetaan ymmärtää, vaikka oikeastaan mitään siitä emme enää näe.
Suomalaisessa ääniohjauksessa ei taaskaan ole periaatteessa mitään vikaa. Alkuperäisissä äänissä varsinkin Dennis Quaidin ylipursuava Jaeger on hahmon mukaisesti elämää suurempi, ja Jaegerkin on hauskasti ääninäyttelijänsä Jake Gyllenhaalin oloinen.
Jouni Vikman