In America

20.2.2004 00:00
    MAA VUOSI GENRE ENSI-ILTA

    Isän, äidin ja kahden tyttären köyhä irlantilaisperhe muuttaa New Yorkiin aloittamaan uutta elämää kuolleen poikalapsen haamun kummitellessa taustalla.

    Isä Johnny (Paddy Considine) tahtoo näyttelijäksi Broadwaylle ja kulkee koe-esiintymisissä. Perheen elättämiseksi hän joutuu kuitenkin ajamaan taksia. Äiti Sarah (Samantha Morton) olisi valmis opettaja, mutta joutuu jäätelökioskiin töihin. Tyttäriensä Christyn ja Arielin (Sarah ja Emma Bolger) kanssa he joutuvat asumaan narkkaritalona tunnetun rakennuksen ullakolle, joka voisi olla hulppea, ellei seutu olisi pahamaineista ja talo niin ränsistynyt.

    Vaikeuksia siis riittäisi, mutta jotenkin asiat aina kääntyvät parhain päin. Koko ajan ollaan pa, mutta aina rahaa riittää tarvittaviin hankintoihin. Katujen narkkarit ovat satunnaisia poikkeuksia lukuun ottamatta kilttejä ja ystävällisiä. Vanhemmat pelkäävät tuntea, ettei Frankie-pojan kuolema musertaisi heitä, mutta silti perheessä riittää rakkautta vaikka muille jakaa. Tarina onkin kuin lasten silmin nähty satuseikkailu, joka kamalista asioista huolimatta aina päättyy onnellisesti. Jim Sheridanin mukaan tarinassa on omaelämänkerrallisia asioita, ja siitä on poistettu vieläkin uskomattomampia asioita, jotka oikeasti tapahtuivat. Tiedä sitten, onko aika kullannut muistoja, mutta melko epäuskottavan jälkimaun elokuva silti jättää.

    Tämä onkin elokuvan heikkous. Perheen ahdinko ja menetyksen tragedia ei tunnu oikein miltään, kun kaikki on loppujen lopuksi vain herttaista. Pelottava naapurikin (Djimon Hounsou) on kiltti, kun hänelle vain hymyilee. Vain paikoitellen lapsen kuoleman aiheuttama katkeruus nousee vanhemmilla pintaan ja lopussa pikkaisen sivutaan sitä, kuinka vanhemmat voivat olla omassa sisäänpäin kääntyneessä surussaan itsekkäitä eläviä, myös omalla tavallaan surevia lapsiaan kohtaan. Nyrjähtelyt imelyyden puolelle vain vievät näistä kohtauksista tehoja. Siksi tehoja joudutaankin hakemaan naapurien tragedioista.

    Näyttelijäsuoritukset ovat kautta linjan vahvoja. Considinen isästä pystyy aistimaan sisäänpäin kääntyneen tuskan ja pinnalla olevan, vain vaivoin peitellyn pelon perheestä huolehtimisesta epäonnistumisessa. Tyttäriä esittävät Bolgerin sisarukset ovat todella upeita ja luontevia rooleissaan. Elokuva on Oscar-ehdokas parhaan alkuperäisen käsikirjoituksen kategoriassa. Samantha Morton kisaa naispääosan palkinnosta ja Djimon Hounsou miessivuosasta. On kuitenkin melko epätodennäköistä, että yksikään pysteistä osuisi kohdalle tänä vuonna, sen verran kovassa seurassa kaikki kilpailevat.

    Lisää luettavaa