Jane Austenin jalanjäljillä

16.11.2007 00:00
    MAA VUOSI GENRE ENSI-ILTA

    Romanttisen kirjallisuuden Jane Austenin elämästä suurin vapauksin kertova elokuva on dramatiikan hakuinen, mutta varmasti genrensä ja hahmonsa ystävien tunteisiin vetoava.

    Tämä syksy tuo teattereihin kaksi brittiläisestä naiskirjailijasta kertovaa elokuvaa, toinen lastenkirjailija Beatrix Potterista, toinen romanttisen kirjallisuuden Jane Austenista. Siinä missä Beatrix Potter – taiteilijaelämää on sympaattinen ja todenpohjainen kuvaus vahvasta naisesta, Jane Austenin jalanjäljillä puolestaan fiktiivisempi tarina. Molemmat elokuvat kuitenkin viestivät oman aikansa määrätietoisesta ja voimakkaasta naisesta, joka joutuu työskentelemään rankasti tullakseen otetuksi vakavasti patriarkaalisessa maailmassa, kärsimään ja uhraamaan oman onnensa toisten ihmisten edestä. On erittäin positiivista, että myös näistä historian naisista tehdään elokuvaelämänkertoja.

    Jane Austenin jalanjäljillä kertoo 1800-luvun vaihteessa Englannissa eläneen papin tyttären, Jane Austenin ja nuoren irlantilaisen lakimiehen romanssista, jolla elokuva väittää olleen kauaskantoiset seuraukset Austenin kirjailijauralla. Austenin tunnetuimpiin teoksiin kuuluva, useaan kertaan filmattu Ylpeys ja ennakkoluulo saa elokuvassa alkunsa kauniisti käsin kirjoitettuna. Austenin rakastettu, Tom Lefroy, puolestaan esitetään esikuvana mm. Bridget Jonesin (2001) suuresti ihailemalle herra Darcylle.

    Irlannin vihreissä maalaismaisemissa kuvattu elokuva on visuaalisesti äärimmäisen kaunis, mutta tarinaltaan tavanomainen, kun ottaa huomioon elämänkerran fiktiivisyyden. Se on yllättävänkin perinteistä pukudraamaa, eikä se ikävä kyllä tee oikeutta Austenin kaltaiselle romanttisen kirjallisuuden uranuurtajalle. Elokuva pyrkii vetoamaan tunteisiin yltäkylläisesti ja on paikoitellen epäuskottava liiallisessa romanttisen dramatiikanhakuisuudessaan. Se tuntuu ”ylpeys-ja-ennakkoluulomaisia” hahmoja myöten enemmän Jane Austenin tuotannolta kuin hänen elämänkerraltaan.

    Käsikirjoituksen ohuutta kompensoi kuitenkin mainio näyttelijätyö. Jane Austenia tulkitsee suurine kauriinsilmineen suloinen mutta ammattitaitoinen Anne Hathaway (Paholainen pukeutuu Pradaan, Brokeback Mountain). Sivuosien nimekäs näyttelijäkaarti on toimiva: Maggie Smith (Gosford Park, Harry Potterit) kaikkeen sekaantuvana naapurin rouva Greshamina, James Cromwell (The Queen, Babe) Janen isänä, tyttärensä onnea toivovana pastori Austenina, ja Julie Walters (Billy Elliott, Harry Potterit) Janen huolehtivaisena mutta käytännöllisenä äitinä. Janen rakastettu Tom Lefroy on Hathwayn kanssa erinomaisesti yhteen synkkaava James McAvoy (Last king of Scotland).

    Nykypäivän vapaalle naiselle parin vuosisadan takaisten, kotiin ja sukuun sidottujen suojattujen naisten elämän seuraaminen on vaikuttavaa. Kun syventyy siihen, mitä kaikkea nämä naiset ovat joutuneet kokemaan ja uhraamaan vain elääkseen nykymittapuulla normaalia elämää, jää elokuvasta helposti surumielinen olo. Kun jättää huomioimatta elokuvan tekijöiden ottamat vapaudet tositapahtumista ja antautuu romanssin ja kauniiden maisemien vietäväksi, Jane Austenin jalanjäljillä ajaa asiansa viehättävästi kuvattuna, joskin keskinkertaisena genrensä edustajana.

    Lisää luettavaa