Just Mercy

GENRE ENSI-ILTA 24.01.2020 TÄHDET

Sinänsä oikein tehty elokuva tärkeästä aiheesta ei onnistu tekemään kunniaa Bryan Stevensonille ja hänen työlleen.

Destin Daniel Crettonin nimi ei ehkä soita mitään kelloja, mutta mies ohjasi Brie Larsonia voimakkaassa Short Term 12 -elokuvassa, josta muodostui pieni indiehitti maailmalla. Sittemmin mies ohjasi mukiinmenevän Lasilinnan, jossa Brie Larson myöskin ihastutti, mutta elokuva oli kovin perinteinen ja yllätyksetön. Ohjaajan uusin elokuva Just Mercy kompastelee samoihin elementteihin kuin Lasilinna, mutta sitä kantavat komeat roolisuoritukset.

Black Panther -elokuvastakin tuttu Michael B. Jordan esittää Bryan Stevensonia, nuorta intohimoista asianajajaa, jota ajaa vahva oikeudenmukaisuus ja halu parantaa maailmaa. Hän ottaa hoitaakseen usean väärin perustein tuomitun vangin tuomiot. Yksi näistä on Walter McMillianin oikeusjuttu. Stevenson omistaa itsensa McMillianin auttamiseen mutta kohtaa silmitöntä rasismia taistellessaan oikeuden puolesta.

Just Mercya kannattelevat vain ja ainoastaan upeat roolisuoritukset. Elokuva on liian pinnallinen ollakseen aidosti vaikuttava ja merkittävä. Vaikka Just Mercy onkin tositapahtumiin perustuva, se ei yllättäen koskaan onnistu esittämään tapahtumiaan aidosti. Lopputulos on kiiltokuvamainen ja tuntuu kaiken kaikkiaan liian tarkasti harkitulta kokonaisuudelta, joka on suunniteltu kahmimaan palkintoja. Harmi, sillä kyseessä on väkevä ja ennen kaikkea tärkeä tarina, joka ei pääse oikeuksiinsa.

Jamie Foxx on hyvä McMillianin roolissa, mutta kyseessä on niin harjoiteltu suoritus, että on vaikea tuntea aitoa empatiaa tai epätoivoa McMillianin puolesta. Kuiva käsikirjoitus ei jätä tilaa McMillianin persoonalle ja ihmisyydelle, vaan tarina porskuttaa eteenpäin tragediasta toiseen niiden puuroutuessa keskenään hajuttomaksi ja mauttomaksi kokemukseksi.

Myös Michael B. Jordan on parhaimmillaan, vaikka Stevensonin hahmo on niin enkelimäinen ja tavattoman puhtoinen, että elokuvasta katoaa kaikki realismi. Just Mercy on elokuva, joka yrittää tavoitella oikean elämän rosoisuutta ja epäoikeudenmukaisuutta, mutta epäonnistuu. Jordan laittaa kaiken peliin ja tuo epätoivoa ja kunnianhimoa hahmoonsa, ja muutama kohtaus onnistuukin järisyttämään katsojan maailmaa. Erityisesti kohtaus elokuvan alkupuolella, jossa Stevenson vierailee vankilassa ja joutuu riisumaan vaatteensa tarkastusta varten, on kaikessa rehellisyydessä kauheaa katsottavaa. Jordan tuo kohtaukseen ihailtavaa haavoittuvaisuutta.

Just Mercy ei ole varsinaisesti huono elokuva. Se on vain valitettavan keskinkertainen sellainen. Cretton luo voimakkaita kuvia ja hetkiä, mutta kokonaisuutena Just Mercy ei vakuuta. Elokuva on pettymys, sillä kyseessä on ajankohtainen aihe ja Bryan Stevensonin työ itsessään ansaitsee huomiota ja kiitosta, mutta Cretton yrittää tehdä elokuvasta liian siloitellun ja turvallisen. Just Mercyn kaikki hetket, erityisesti ne voimakkaat ja tunteelliset, tuntuvat tarkasti koreografioiduilta ja harjoitelluilta. Cretton yrittää väkisin puristaa katsojasta irti kyyneleitä ja empatiaa manipuloimalla katsojaa, vaikka tarina olisi ollut tarpeeksi vahva itsessään.