Koomikot

/ GENRE ENSI-ILTA 09.05.2014 TÄHDET

Tsekkiläistä elokuvaa ei meillä juuri valkokankailla näy satunnaisia festivaaliesityksiä lukuun ottamatta. Nyt sellainen nähdään ja syy löytyy sanonnasta ”vuoroin vieraissa”. Koomikot on osa pakettia, jonka ensimmäinen osa oli viime vuonna nähty Taru Mäkelän ohjaama Mieletön elokuu. Elokuvat on tuotettu ristiin suomalais-tsekkiläisenä yhteistyönä.

Oskar (Didier Flamand), Max (Oldrich Kaiser) ja Viktor (Jirí Lábus) muodostivat aikoinaan suositun klovnikolmikon, joka lähti välirikon seurauksena eri teilleen. Varsinaista syytä riidalle emme saa tietää, eikä sillä taida sen suurempaa merkitystä tarinan kannalta ollakaan.

Oskar siirtyi rautaesiripun taakse länteen Ranskaan, jossa hän menestyy ja ryhtyy vetämään nuorten klovnien ja akrobaattien ryhmää. Max on perustanut perheen varttuneemmalla iällä ja viettää hyvin porvarillista elämää. Aivan toisenlaista elämää elää Viktor, joka ajaa vanhalla autonrämällään ja asuttaa vielä ränsistyneempää taloaan yhdessä vaimonsa, muistinsa menettäneen Sylvien (Kati Outinen)kanssa. Pihallaan heillä on suuri romukasa, joka heille on taidetta.

Max saa tiedon Oskarin paluusta vanhoille kotikonnuilleen. Oskar haluaa vielä kerran koota vanhan kolmikon, mutta aivan helppoa se ei ole. Haluttomuus ja menneisyyden painolastit kaivertavat mieliä. Mutta kuten jokaisen elämät on lähteneet omille urilleen, on jokaisella omat ajan myötä muodostuneet ongelmansa. Max saa suolistosyöpädiagnosin, joka vaikutta hänen ja hänen perheensä arkeen. Rankat hoidot ja avanne vatsan kupeessa eivät ole omiaan nostattamaan mielialaa. Viktor joutuu huolehtimaan muistisairaasta vaimostaan ja grynderit havittelevat heidän kotitaloaan. Lopulta lavalle päästäänkin, mutta keskinäiset vaikeudet eivät lopu siihen.

Koomikot on sympaattinen elokuva ystävyyssuhteiden katkeamisesta ja siitä, mikä elämässä on todella tärkeää. Se ei kuitenkaan ole muuten mitenkään erityisen suuri tai merkittävä elokuva, jonka tuomista teatterilevitykseen puolustaisi muu kuin yhteistuotantokuvio. Mutta oli syy mikä tahansa, on aina virkistävää nähdä elokuvia totutuiden anglosaksisten maiden ulkopuolelta.

Elokuvan ohjaaja Viktor Taus ei ole meillä kovin tunnettu. Hän on toiminut myös yhtenä tuottajana ja oli myös Mielettömän elokuun osatuottaja. Koomikot on vasta hänen kolmas pitkä elokuvaohjauksensa, mutta hänen otteensa on hallittu ja raikas. Tarinan kuljetusta vaivaa kuitenkin välillä laahaavuus ja tyhjäkäynti, josta tiivistämisellä ja hahmojen pidemmälle viedyllä kehittämisellä olisi päästy yli.

Erityisen ilahduttavaa on kuvaaja Milan Chadiman kameratyöskentely. Luova työryhmä on saanut käyttöönsä efektejä, jotka tuovat kerrontaan aivan uutta eloa, mutteivät pomppaa itsetarkoituksellisina esille.

Suomen oma Kati Outinen tekee Koomikoissa debyyttinsä tsekinkielisessä roolissa, ja tekee vankkaa ja tasalaatuista työtä, kuten häneltä on totuttu näkemään. Oskarin roolia esittää ranskalainen Didier Flamand, mutta hänen kohdallaan pelastavaksi tekijäksi repliikkien suhteen nousee dubbauksen jalo taito. Elokuvan suomalainen nimi on hieman harhaanjohtava, koska Koomikot viittaa enemmän puhekomiikkaan kuin enemmän fyysiseen ilmaisuun perustuvaan pelleilyyn.