Aki Kaurismäki lupasi lopettaa elokuvien tekemisen vuonna 2017, kun Toivon tuolla puolen oli ilmestynyt. Hän ei kuitenkaan pitänyt lupaustaan, ja maineikas ohjaajanura on nyt saanut jatkoa elokuvalla Kuolleet lehdet, joka on jo ehtinyt niittää mainetta Cannesin elokuvajuhlilla. Vastikään se valittiin Suomen edustajaksi kisaamaan Oscar-ehdokkuudesta.
Elokuvan pääosia näyttelevät Kaurismäelle uudet nimet Alma Pöysti ja Jussi Vatanen, mutta miltei kaikki muu on entisestään tuttua. Tiedotteen mukaan Kuolleet lehdet on ”kadonneeksi luultu työläistrilogian neljäs osa”. Päähenkilöt ovat vähäosaisia tai syrjäytyneitä duunareita. Jälleen hyväsydäminen nainen kohtaa renttumaisen mutta lempeän miehen. Alkuasetelma muistuttaa etenkin Varjoja paratiisissa -elokuvaa, ja tämän ohjaaja on myöntänytkin.
Alma Pöysti esittää Ansaa, joka työskentelee marketissa ja sinnittelee surkealla palkalla. Hän tapaa Jussi Vatasen esittämän raksaduunarin, ja pienten kommellusten jälkeen syntyy romanssi. Miehen alkoholiongelma nousee kuitenkin rakkauden tielle.
Kuolleet lehdet on niin kaurismäkeläinen elokuva, että se on jo pastissi hänen omasta tuotannostaan. Elokuva on kuitenkin niin hallitusti ohjattu, että siihen ei voi olla ihastumatta. Tarkalla silmällä rakennettu visuaalinen ilme tuo mieleen Cherbourgin sateenvarjot ja muut 1960-luvun värielokuvat. Tarina on ehkä liiankin simppeli ja ennalta-arvattava, mutta hallittu muoto korvaa käsikirjoituksen puutteet. Kaurismäkeläinen riisuttu dialogi tarjoaa kekseliästä sanailua ja hupaisia hetkiä. Kaurismäki iskee ohjaajakollega Jim Jarmuschille hauskasti silmää.
Elokuva kertoo nykyajasta, mutta samalla se sijoittuu ihastuttavaan vaihtoehtoiseen todellisuuteen, jossa on mukana menneen maailman estetiikkaa putkiradioineen ja lankapuhelimineen. Tehtaassa kuskataan hiiliä kottikärryillä, ja junat ovat museosta lainattuja lättähattuja. Radiosta kuultavat uutiset Ukrainan sodasta muistuttavat nykypäivän kauheuksista – hieman päälleliimatun oloisesti tosin.
Alma Pöysti ja Jussi Vatanen istuvat kaurismäkeläiseen maailman luontevasti, ja heistä on tullut 2020-luvun Kati Outinen ja Matti Pellonpää. Heidän avullaan Kuolleista lehdistä syntyy melankolinen ja elokuvahistorian perinteille kumartava elokuva, jonka voi pikku puutteista huolimatta nostaa Kaurismäen parhaiden töiden joukkoon.
Jussi Huhtala