Hienosti Maradonan sielunmaisemaa, välistä sekavaa sellaista, valottava dokumentti, joka sortuu Emir Kusturican mielistelevään otteeseen sekä väkinäiseen omien elokuviensa ylistämiseen.
Diego Armando Maradona on kiistatta yksi maailman parhaista ja samalla tunteita herättävistä jalkapalloilijoista. Parhaiten hänet tunnetaan vuoden 1986 Meksikon MM-turnauksen Englanti-ottelusta, jossa hän teki ensin maalin kädellään ja sen jälkeen toisen maalin, jota pidetään ehkä parhaana koskaan. Käsimaali jäi elämään Maradonan selityksen mukaan ”jumalan kätenä”. Hän edusti legendaarisia Barcelonaa ja Napolia, jossa hän nousi suorastaan pyhimyksen asemaan. Peliuran jälkeinen aika on sujunut erilaisten sekoilujen merkeissä.
Jalkapallolegendan saagaan on tarttunut mainetta ja kunniaa niittänyt ohjaaja Emir Kusturica. Hän seurasi Maradonan elämää muutaman vuoden aikana päästen kuvausryhmineen tämän vanhaan lapsuudenkotiin ja perhettä tapaamaan. Näemme Maradonan vallankumoustuttaviensa, Kuuban Fidel Castron ja Venezuelan Hugo Chavezin seurassa. Hurmoksellisen Maradona-kirkon menot tulevat tutuksi. Elokuvan tasoa laskee Kusturican turhan suuri egotrippailu. Hänestä on liiankin kivaa päästä näyttäytymään Maradonan seurassa. Kusturica ei myöskään malta olla rakentamatta aasinsiltoja omiin elokuviinsa.