Marzia, ystäväni

GENRE ENSI-ILTA 07.04.2015 TÄHDET

Asiat, joista Afganistan tunnetaan, ovat Taleban, sodat, opium sekä naisten erittäin huono asema. Viimeksi mainittuun Kirsi Marttilan dokumenttielokuva tuo mikrotason näkökulmaa.

Elokuvan tarina lähtee liikkeelle vuodesta 2011, jolloin ohjaaja Mattila oli Afganistanin kabulissa neljättä kertaa Naistoimittajat r.y:n matkassa kouluttamassa paikallisia naistoimittajia. Siellä hän tapasi elokuvan päähenkilön Marzian, tuolloin 19-vuotiaan älykkään ja kunnianhimoisen tv-uutisten toimittajan. He alkoivat ystävystyä, ja Mattila pääsi näkemään afgaaninaisen elämää läheltä. Marzia ei vielä ollut naimisissa, saati edes ollut kihloissa. Hänellä oli unelma päästä yliopistoon opiskelemaan lakia ja ryhtyä poliitikoksi päästäkseen parantamaan naisten asemaa.

Marzian perhe on lähtöisin Iranista ja he muuttivat Afganistaniin Marzian ollessa vielä lapsi. Irania ei myöskään tunneta erityisen liberaalina maana, mutta sellaisena se Marzialle näyttäytyy hänen muistoissaan. Hänen mielestään Iranissa hänellä oli enemmän vapauksia. Marzia on naimaiässä, mutta vastoin perinteitä hän haluaa valita sulhasensa itse. Rakkausavioliittoa ei katsota Afganistanissa hyvällä silmällä, sillä ”hyvät tytöt eivät tee niin”. Marzia on kuitenkin valinnut kollegansa Razamanin.

Mattilan kerronta perustuu niin puheelle kameralle kuin kahden naisen väliseen kirjeenvaihtoon sekä Mattilan omiin päiväkirjamaisiin merkintöihin. Tällä on ilmeisesti tarkoitus kohottaa elokuva runollisempiin mittoihin. Maisemakuvaus karunkauniissa Afganistanissa on upeaa, mutta usein saamme katseltavaksi myös heiluvaa heikkolaatuista videokuvaa.