Mommy

GENRE ENSI-ILTA 16.01.2015 TÄHDET

Pohjoisamerikkalaisesta elokuvasta meillä ehkä harvinaisin on Kanadan ranskankielisellä alueella tehty indie-elokuva. Nyt sellainen on tarjolla näyttelijä-ohjaaja-käsikirjoittaja Xavier Dolanin uutukaisen muodossa.

Mommy, äityli, on kuvaus leskeksi jääneen Dien (Anne Dorval) ja hänen 15-vuotiaan poikansa Steven (Antoine-Oliver Pilon) suhteesta. Miehensä kuoleman jälkeen Die ei enää ole selvinnyt pahasta ADHD-oireyhtymästä kärsivän poikansa kanssa kahden. Voimakkaiden väkivaltaisuuskohtausten vuoksi Steve oli suljettava suljetulle nuoriso-osastolle, jossa hän ei myöskään oikein ole pärjännyt. Nyt Steve on heitetty ulos laitoksesta hänen sytytettyään tulipalon kahvilassa ja vahingoitettuaan toista poikaa pahoin.

Diellä on vaihtoehtoina lukita poika uuden lain myötä lopullisesti vielä tiukempaan laitokseen tai ottaa hänet luokseen samalla hoitaen tämän kotiopetuksen. Die päätyy jälkimmäiseen vaihtoehtoon, ja alkaa valmistella Steven saapumista. Dien omakaan elämänhallinta ei ole parhaimmalla tolalla, joten haasteita riittää.

Die yrittää järjestää poikansa olot mahdollisimman vakaiksi ja turvallisiksi. Suurimman osan aikaa Steve on mitä hurmaavin ja äidistään huolehtiva nuori mies. Steve suorastaan palvoo äitiään, ja on tietyllä tavalla jäänyt tunne-elämänsä ilmaisun suhteen lapsen tasolle. Pojan suhtautumisessa äitiinsä on näkevinään jopa oidipaalisia piirteitä. Selvästi Steve on kuitenkin hyvin älykäs ja osaa lukea toisia ihmisiä hyvin. Mutta hän on myös manipuloiva ja takertuva ja puhkeaa silmittömään väkivaltaiseen raivoon aivan mitättömistä syistä. Tällöin äiti-Die saa pelätä henkensä puolesta, kunnes Steve lauhtuu ja katuu syvästi.

Kuvioon liittyy myös naapurinrouva Kyla (Suzanne Clément), joka on arka ja varautunut. Die ja Steve saavat kuitenkin hänet pian pauloihinsa vallattomuudellaan. Kyla antaa Stevelle kotipetusta ja muutenkin viettää paljon aikaa naapureidensa kanssa. Varjoja paratiisiin tuo naapurustossa myös asuva Paul (Patrick Huard), joka yrittää hummata Dietä aiheuttaen Stevelle suurta mustasukkaisuutta.

Mommy ei ole nuoren, vain 25-vuotiaan, Dolanin ensimmäinen Suomessa nähty ohjaustyö. Vuoden 2010 lopussa sai Suomen ensi-iltansa hänen elokuvansa Kangastuksia, joka kertoo tytön ja kahden pojan välisestä ystävyydestä ja kolmiodraamasta. Vuoden 2009 Rakkautta & Anarkiaa -festivaalilla nähtiin hänen esikoisohjauksensa J’ai tué ma mére, eli Olen tappanut äitini. Siinä hän käsittelee homoseksuaalisuutta ja äitisuhdetta ilmeisen omaelämäkerrallisesti – lukuun ottamatta tappoa.

Myös festivaalivierailun vuonna 2014 tehnyt Tom at the Farm käsitteli Dolanin töiden päällepäin näkyvimpiä teemoja, seksuaalisuutta ja äitisuhdetta. Kiehtova ja mukaansatempaava Mommy ei tee poikkeusta. Valitettavasti sen kesto tuo mukanaan joutokäyntiä. Nuoren Pilon’in rooli Stevenä on huikeaa työtä.

 



Elokuvatraileri Filmtrailer.com in kanssa

Aiheeseen liittyvät elokuvat