Belgialaisella Jaco Van Dormaelilla on omaperäinen tapa työstää elokuviensa käsikirjoituksia. Hän ottaa satoja luettelointikortteja, jotka kirjoittaa täyteen ideoita. Hän asettelee kortit vieri viereen pöytärivistön päälle, siirtelee elokuvaidean palasia paikasta toiseen ja katsoo, kuinka ne sopivat yhteen. Tuloksena on lineaarista aikakäsitystä rikkovia elokuvamosaiikkeja. Uni- ja fantasiajaksoineen Van Dormaelin ohjaukset ovat paikoin surrealistisia.
Van Dormaelin kokeilut on otettu yleensä kiinnostuksella vastaan: jo ensimmäinen pitkä elokuva, lähitulevaisuuteen sijoittuva Toto, sankari (1991) toi Van Dormaelille Cannesin elokuvajuhlien Kultaisen kameran. Mr. Nobody, hänen kolmas ohjaustyönsä, ylittää edeltäjänsä kokeellisuudessa ja kalleudessa.
Mr. Nobody on romanttisia sävyjä saava fantasiadraama, joka on epätavallinen yhdistelmä haastavaa, taiteellisesti kunnianhimoista elokuvaa ja korkeita tuotantoarvoja. Van Dormaelin ensimmäistä englanninkielistä elokuvaa kuvattiin 120 päivää Belgiassa, Saksassa ja Kanadassa. Se maksoi 37 miljoonaa euroa ja on kallein belgialaiselokuva koskaan.
Mr. Nobodyn kehyskertomuksessa 118-vuotias Nemo Nobody (lateksinaamion alla Jared Leto) tekee kuolemaa. Vuonna 2092 hän on ainoa jäljellä oleva kuolevainen. Muu ihmiskunta tulee elämään ikuisesti tieteellisten läpimurtojen ansiosta. Hauraaksi käyvä Nemo palaa lapsuutensa avainhetkiin ja kuvittelee kolme vaihtoehtoista elämää, jotka elokuvassa erotetaan toisistaan poikkeavilla värimaailmoilla ja musiikillisilla teemoilla.
Nemon elämänvalinnat ruumiillistuvat kolmessa naisessa. On Anna (Diane Kruger), jota voisi kutsua Nemon tosirakkaudeksi. Anna on ainoa, jonka kanssa Nemo on todella onnellinen. Sarah Polleyn tulkitsema Elise on masentunut, ripustautuva vaimo. Jeannen (Linh Dan Pham) kanssa Nemo havittelee taloudellista turvaa.
Suurisilmäinen, alati hämmästyneeltä näyttävä Jared Leto ohjaa katsojaa ajan ja valintojen sokkelossa hivenen sieluttomasti. Diane Kruger on Annan romanttisessa roolissa kiehtova ja viehättävä. Sarah Polleyn osa itkuisena Elisenä ei ole imartelevimmasta päästä, mutta hän tulkitsee roolinsa tinkimättömästi.
Mikä Nemon elämistä – tai kuolemista – on sitten todellisin tai arvokkain? Mr. Nobody ehdottaa kaaosteorian hengessä, että koska sattuma puuttuu parhaimpiinkin suunnitelmiimme, on jokainen tehty valinta oikea ja jokainen eletty elämä arvokas.
Van Dormael aloitti säieteoriaa, ajan luonnetta ja perhosvaikutusta sivuavan elokuvansa työstämisen jo vuonna 2001. Vuosien omistautuminen välittyy elokuvan jokaisesta Christophe Beaucarnen tallentamasta kuvasta, mutta samalla Mr. Nobody on paisunut liian mahtipontiseksi ja mutkikkaaksi jotta sen katsominen olisi nautinto. Van Dormael pyrki elokuvallaan monimuotoiseen yhtenäisteoriaan, mutta Mr. Nobodystä tuli hämmentävä lajityyppien ja teoriahahmotelmien kaaos.
Niina Holm
Tähdet: ★★★
Mr. Nobody – Traileri