Rottatouille

GENRE ENSI-ILTA TÄHDET

Lämmin ja hauska tarina huippukokiksi halajavasta rotasta. Kahden maailman välissä tasapainoileva Remy antaa samastumispintaa myös identiteettikriisistä kärsiville ihmiskatsojille.

Televisio on kokenut viime vuosina todellisen kokkaussarjojen buumin, joten ei liene ihme, että aihe on levinnyt myös animaatioiden puolelle. Ravintolamaailmaan sijoittuvan Rottatouillen keskiössä sattuu vain olemaan… rotta. Tarinan päähenkilö Remy ja hänen laajahko sukunsa on kuvattu niin sympaattisesti, että katsoja alkaa miettiä suhtautumistaan tähänkin eläinlajiin. Ne aikuiset, jotka pelkäävät jälleen joutuvansa katsomaan pikkusievää ja söpöilevää eläinsatua, voivat huokaista helpotuksesta. Elokuvassa tuodaan kyllä selvästi esille, että nämä jyrsijät syövät mitä tahansa. Juuri tämän vuoksi Remy on perheensä kummajainen, sillä hänellä on varsin kehittynyt hajuaisti sekä kulinaarista lahjakkuutta. Löytäessään itsensä idolinsa, keittiömestari Gusteaun ravintolan alapuolelta joutuu Remy tilanteeseen, joka todistaa Gusteaun lempilauseen: kuka tahansa osaa kokata. Remy päätyy lyöttäytymään yhteen ravintolan Linguini-apupojan kanssa, ja he saavat yhdessä aikaan todellisen muutoksen ravintolan elämässä.

Rottatouillen on tehnyt Pixarin animaatiostudio, mikä takaakin korkean laadun animaationtyön tasossa. Elokuva on studion kahdeksas pitkä animaatio, aiempiin menestystarinoihin kuuluvat mm. Toy Story, Ötökän elämää, Monsterit Oy ja Nemoa etsimässä. Yhtiön edellinen pitkä animaatio Autot ei ollut ihan niin vaikuttava kuin aiemmat elokuvat, mutta Rottatouillen saama niin kriitikoiden kuin katsojien suosio todistaa sen, että Pixar osaa hommansa. Sattumaa tai ei, Rottatouillen tarina käsittelee muun muassa sitä, että kuka tahansa voi kokata, mutta kaikista ei tule huippukokkeja. Ja Pixar on kyllä alansa huipulla.

Englanninkielistä alkuperäisversiota näkemättäkin voi sanoa, että suomenkielinen toteutus on pätevää työtä. Erityisesti Jorma Uotisen esittämä Skinner on herkullinen egomaanisen ilkeänä keittiömestarina, joka halajaa pakasteruokamarkkinoille.

Vaikka animaation taso elokuvassa on huippuluokkaa, ongelmana on, että katsoja alkaa olla jo tottunut kaikkiin hienouksiin. Rottatouillessa on kuitenkin keskitytty todella tuomaan ruoan eri ominaisuudet hienosti esille, ja tarinan taustalla olevan Pariisin kuvaus on niin kaunista, että matkakuume ja nälkä alkavat herätä väkisinkin. Toisaalta Rottatouille on suhteellisen pitkä animaatioelokuva, mikä aiheuttaa elokuvan keskikohdilla pienen puudutuksen tunteen. Yksinkertainen tarina on silti kerrottu lämmöllä ja huumorilla, että teatterista lähtee paremmalla tuulella kuin sinne mennessä. Vanha klisee koko perheen elokuvasta on tässä tapauksessa aivan aiheellinen ja ansaittu.


Aiheeseen liittyvät elokuvat